Suomen Viro-yhdistysten liitto ry. (SVYL)

SVYL Suomen Viro-yhdistysten liitto ry. (SVYL) Suomen Viro-yhdistysten liitto ry. (SVYL)

SVYL:n säännöt

§1 Nimi, kotipaikka ja kieli

Yhdistyksen nimi on Suomen Viro-yhdistysten liitto ry., lyhennettynä SVYL. Viroksi käytetään nimeä Soome Eesti-seltside Liit.
Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki.
Yhdistyksen kieli on suomi.
Näissä säännöissä yhdistystä kutsutaan liitoksi.


§2 Liiton tarkoitus

Liiton tarkoituksena on kehittää Suomen ja Viron suhteita ja asukkaiden kanssakäymistä sekä maiden historian ja yhteiskunnallisen, taloudellisen ja sivistyksellisen elämän tuntemusta, tukea Suomessa asuvien virolaisten oman kulttuurin ja identiteetin säilymistä sekä edistää jäsentensä toimintaa ja keskinäistä yhteistyötä.


§3 Toimintamuodot

Tarkoituksensa toteuttamiseksi liitto, toiminta-alueenaan koko maa, edistää yhteyksien ylläpitoa Suomen ja Viron kansalaisten välillä, harjoittaa jäsenistönsä keskuudessa ja sen ulkopuolella liiton tarkoitusperiä edistävää tiedotustyötä ja julkaisutoimintaa sekä järjestää kulttuuri-, koulutus- ja neuvottelutilaisuuksia, matkoja, juhlia ja vierailuja.


§4 Toiminnan rahoitus

Liitto kantaa jäseniltään jäsenmaksuja, ottaa vastaan testamentteja ja lahjoituksia. Liitto voi omistaa osakkeita ja muita arvopapereita, hallita ja omistaa kiinteistöjä, sekä harjoittaa ravintola- ja kahvilaliikettä, elokuva- ja kustannustoimintaa ja kirja-, taide- ja taideteollisten tuotteiden myyntiä sekä järjestää arpajaisia. Taloudellista toimintaansa varten liitto tarvittaessa hankkii asianomaisen luvan.


§5 Jäsenet

Varsinaiset jäsenet
Liiton varsinaisia jäseniä ovat liiton hallituksen hyväksymät paikalliset rekisteröidyt Viro-ystävyysseurat, rekisteröidyt yhdistykset ja keskukset sekä muut rekisteröidyt yhdistykset ja järjestöt, jotka toimivat liiton tarkoitusperien toteuttamiseksi.

Kannattajajäsenet
Liiton kannattajajäseneksi voidaan hyväksyä rekisteröity yhdistys, säätiö tai muu oikeuskelpoinen yhteisö, joka haluaa tukea liiton toimintaa.
Liiton hallitus hyväksyy uudet jäsenet ja pitää niistä jäsenluetteloa.

Kunniajäsenet
Liiton sääntömääräisellä liittokokouksella on oikeus kutsua hallituksen ehdotuksesta kunniajäseneksi liiton päämäärien hyväksi erityisen ansiokkaasti toiminut henkilö, jolle liittokokous voi myöntää myös kunniapuheenjohtajan arvon.


§6 Jäsenmaksu

Liiton vuosikokous vahvistaa varsinaisten jäsenten ja kannattajajäsenten jäsenmaksun seuraavaa kalenterivuotta varten.
Kunniajäseniltä ei peritä jäsenmaksua.


§7 Liiton hallinto

Liiton päätäntävaltaa käyttää liittokokous.
Päätösten valmistelusta ja toimeenpanosta vastaa hallitus.


§8 Liittokokousten aika ja koollekutsuminen

Varsinaiset kokoukset
Liiton on pidettävä vuosittain vuosikokous marraskuun loppuun mennessä.

Ylimääräinen kokous
Ylimääräinen kokous pidetään milloin liittokokous tai hallitus niin päättää tai vähintään kolme (3) varsinaista jäsentä tai vähintään 1/10 liiton äänioikeutetuista jäsenistä sitä liittohallitukselta kirjallisesti ilmoitetun asian käsittelyä varten pyytää, jolloin liittokokous on pidettävä viimeistään yhden (1) kuukauden kuluessa pyynnön esittämisestä.

Kokouskutsu
Liittokokousten ajan ja paikan määrää hallitus. Kokous voidaan pitää millä tahansa paikkakunnalla Suomessa tai Virossa tai mainittujen maiden välillä liikennöivällä laivalla. Kokouskutsu on lähetettävä jäsenille sekä sääntömääräisille läsnäolo- ja puheoikeutetuille kirjallisesti vähintään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta.


§9 Liittokokousten osanottajat, päätöksenteko ja aloiteoikeus

Äänioikeus
Liittokokouksessa on kullakin varsinaisella jäsenellä yksi (1) ääni jäsenmääränsä kutakin alkavaa sataa (100) jäsenmaksunsa maksanutta jäsentä kohden, kuitenkin enintään viisi (5) ääntä. Äänimäärä määräytyy toimintavuoden ensimmäisenä päivänä olleen yhdistyksen liittoon ilmoittaman henkilöjäsenmäärän mukaan. Varsinaisella jäsenellä, joka on laiminlyönyt jäsenmaksuvelvollisuutensa, ei ole äänioikeutta. Jäsenet voivat käyttää äänioikeuttaan valtuuttamalla yhden tai useamman edustajan käyttämään äänimääräänsä liittokokouksessa. Valtakirjasta on ilmettävä kunkin valtuutetun äänimäärä. Liittokokousedustaja ei voi valtuuttaa toista henkilöä sijaansa. Liittokokousedustaja voi laillisin valtakirjoin edustaa useampaakin jäsentä.

Läsnäolo- ja puheoikeus
Läsnäolo- ja puheoikeus on kannattajajäsenen edustajalla ja hallituksen jäsenillä sekä kunniajäsenillä. Läsnäolo- ja puheoikeus voidaan myöntää kokouksen enemmistöpäätöksellä muillekin läsnä oleville.

Päätöksenteko
Kokouksessa on kullakin edustajalla valtakirjan perusteella todettu määrä ääniä.
Päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut yli puolet äänestyksessä annetuista äänistä. Puheenjohtajan mielipide ratkaisee äänten mennessä tasan, vaaleissa kuitenkin arpa. Vaadittaessa vaali on suoritettava suljetuin lipuin.

Aloiteoikeus
Liiton varsinaisilla jäsenillä ja liiton hallituksella sekä äänioikeutetuilla kannattajajäsenillä on oikeus aloitteiden tekoon liittokokoukselle. Aloitteet on toimitettava hallitukselle vähintään yhtä (1) kuukautta ennen kokousta.


§10 Liiton kokousten asiat

Varsinainen liittokokous
Vuosikokous

  • valitsee kokouksen puheenjohtajan, sihteerin, pöytäkirjan tarkastajat ja ääntenlaskijat
  • toteaa kokouksen osanottajat, laillisuuden ja päätösvaltaisuuden
  • vahvistaa kokouksen esityslistan
  • asettaa kokouksessa käsiteltäviä asioita varten tarpeelliset toimikunnat
  • käsittelee kertomuksen liiton toiminnasta edelliseltä toimikaudelta
  • käsittelee tilinpäätöksen, tilintarkastajien lausunnon ja vahvistaa tilinpäätöksen
  • päättää vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle sekä muille vastuuvelvollisille
  • käsittelee ja vahvistaa seuraavan vuoden toimintasuunnitelman
  • päättää hallituksen jäsenten ja tilintarkastajien palkkioista
  • määrää varsinaisten jäsenten ja kannattajajäsenten jäsenmaksun suuruuden
  • vahvistaa seuraavan vuoden talousarvion
  • valitsee joka toinen vuosi hallituksen puheenjohtajan, jota kutsutaan liiton puheenjohtajaksi sekä 1. ja 2. varapuheenjohtajan.
  • päättää hallituksen jäsenten määrästä ja valitsee hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle
  • valitsee kaksi (2) tilintarkastajaa ja kaksi (2) varatilintarkastajaa seuraavaksi kalenterivuodeksi
  • vaalit tulevat voimaan seuraavan toimintavuoden alusta
  • käsittelee aloitteet ja hallituksen niistä antamat lausunnot
  • käsittelee muut kokouskutsussa mainitut asiat

Ylimääräinen liittokokous
Ylimääräisessä liittokokouksessa käsitellään asiat, jotka on kokouskutsussa mainittu.


11§ Liiton hallitus

Jäsenet
Hallitukseen kuuluu vuosikokouksessa valittu puheenjohtaja ja vuosikokouksen valitsemat ensimmäinen ja toinen varapuheenjohtaja sekä vuosikokouksessa valittavat vähintään neljä (4) ja enintään kuusi (6) muuta jäsentä sekä muille jäsenille henkilökohtaiset varajäsenet kahdeksi kalenterivuodeksi kerrallaan. Puheenjohtajan, varapuheenjohtajien ja hallituksen jäsenten ja varajäsenten tulee olla jonkin tämän liiton jäsenyhdistyksen jäseniä. Puheenjohtaja yksin ja molemmat varapuheenjohtajat yhdessä ovat vuorotellen erovuorossa. Jos joku hallituksen jäsenistä valitaan puheenjohtajaksi tai varapuheenjohtajaksi, valitaan hänet edeltäjän jäljellä olevaksi toimikaudeksi ja vastaavasti hänen seuraajansa valitaan jäljellä olevaksi toimikaudeksi, jotta erovuorojärjestys säilyy. Muut hallituksen jäsenet ovat vuorovuosittain erovuorossa. Jäsenten erovuorot määrätään ensin arvan, sitten vuoron mukaan.
Hallitus valitsee sihteerin ja taloudenhoitajan, jotka voidaan valita myös hallituksen ulkopuolelta.
Hallitus valitsee keskuudestaan työvaliokunnan valmistelevia tehtäviä varten ja asettaa pysyviä tai tilapäisiä hallitukselle vastuunalaisia neuvottelu- ja toimikuntia.

Kokouskutsu ja päätösvalta
Hallituksen kutsuu koolle puheenjohtaja tai hänen ollessa estynyt jompikumpi varapuheenjohtajista.

Kokouksen koollekutsumisen tavan määrää hallitus.
Hallitus on päätösvaltainen kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään puolet sen jäsenistä on kokouksessa läsnä.
Hallitukseen valitun muun jäsenen ollessa estynyt osallistumaan hallituksen kokoukseen hänen tilalleen kutsutaan henkilökohtainen varajäsen.

Hallitus voi myöntää läsnäolo- ja puheoikeuden myös muille henkilöille.

Hallituksen tehtävät
Hallituksen tehtävänä on sen lisäksi mitä säännöt muuten edellyttävät:

  • toteuttaa liittokokousten päätösten mukaista toimintaa
  • tehdä aloitteita toiminnan kehittämiseksi
  • ohjata ja tukea jäsenten toimintaa
  • valmistella liittokokouksissa käsiteltäviksi tulevat asiat ja kutsua kokoukset koolle
  • huolehtia varojen hankinnasta ja vastata omaisuuden hoidosta
  • valita liiton pääsihteeri ja muut toimihenkilöt sekä vahvistaa heidän palkka- ja työehtonsa sekä toimenkuvansa.

§12 Liiton toiminta- ja tilivuosi

Liiton toiminta- ja tilivuosi on kalenterivuosi. Tilit on jätettävä tilintarkastajille viimeistään kolme (3) viikkoa ennen liiton vuosikokousta ja ne on palautettava hallitukselle viimeistään kaksi viikkoa ennen vuosikokousta.


13§ Nimen kirjoittaminen

Liiton nimen kirjoittavat

  • hallituksen puheenjohtaja ja jompikumpi varapuheenjohtaja yhdessä tai
  • hallituksen puheenjohtaja tai jompikumpi varapuheenjohtaja yhdessä hallituksen määräämän hallituksen jäsenen tai hallituksen määräämän toimihenkilön kanssa.

§14 Eroaminen ja erottaminen

Jos jäsen päättää erota liitosta, siitä on ilmoitettava kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai ilmoitettava liittokokouksen pöytäkirjaan. Eroava jäsen on velvollinen suorittamaan kaikki taloudelliset velvoitteet, jotka sille kuuluvat sinä kalenterivuonna, jona eroaminen tapahtuu.
Jos jäsen on toiminut liittoa vahingoittavalla tavalla tai muutoin laiminlyönyt ne velvoitteet, joihin se on liittoon liittymällä sitoutunut, on hallituksella oikeus erottaa tämä.
Liiton jäsen, joka laiminlyö jäsenmaksuvelvoitteensa kahden (2) peräkkäisen kalenterivuoden ajalta, voidaan katsoa hallituksen päätöksellä eronneeksi.
Jäsenellä on oikeus valittaa erottamispäätöksestä liiton kokoukselle jättämällä hallitukselle osoitettu kirjallinen valitus kolmenkymmenen (30) vuorokauden kuluessa asiasta tiedon saatuaan. Jos liiton kokous saatuaan hallituksen lausunnon ja kuultuaan erotettua jäsentä sekä hankittuaan muut tarpeelliseksi katsomansa selvitykset hyväksyy kahdella kolmasosalla (2/3) annetuista äänistä erottamispäätöksen, se tulee heti voimaan.


§15 Sääntöjen muuttaminen

Näihin sääntöihin voidaan tehdä muutoksia liiton kokouksen päätöksellä, jos 3/4 äänestyksessä annetuista äänistä muutosta kannattaa, ja sääntömuutoksesta on kokouskutsussa mainittu.


§16 Liiton purkautuminen

Liitto purkautuu, jos sitä koskeva päätös on tehty kahdessa perättäisessä vähintään kuukauden väliajalla pidetyssä liiton kokouksessa ja vähintään 3/4 äänestyksessä annetuista äänistä on kannattanut purkamista, edellyttäen, että kokouksesta annetussa kutsussa on mainittu, että liiton purkaminen tulee käsiteltäväksi. Kun liiton purkamisesta on päätetty, on päätettävä liiton varojen luovuttamisesta liiton päämäärien mukaiseen toimintaan.

Alkuun