Lauantaina 30. tammikuuta juhlitaan Viron kansalliskirjailijan asemassa olevan A.H. Tammsaaren päivää. Tammsaaren tunnetuimpia teoksia on viisiosainen Totuus ja oikeus -kirjasarja, jonka pohjalta tehty filmatisointi Tõde ja õigus on kerännyt ylistystä Virossa.
Tammsaaren päivää on ehdotettu myös virolaisen kirjallisuuden päiväksi. Sitä mielessä pitäen, nostamme SVYL-verkkopuodin tarjonnasta 10 suosittua ja kiinnostavaa teosta tai teemaa, Tammsaarea unohtamatta.
Verkkopuoti suosittelee
Aloitetaan Tammsaaresta!
Tammsaareen pääsee tutustumaan Verkkopuodissa kolmella tapaa.
Tammsaaren pääteoksen Totuus ja oikeus suomeksi kääntänyt kirjailija ja suomentaja Juhani Salokannel lienee maamme johtavia aiheen asiantuntijoita. Hänen kirjoittamansa teos Nuoren Viron omatunto. Kansalliskirjailija A.H. Tammsaare (2017, Vastapaino) on kuvaus klassikkokirjailijan elämänvaiheista ja kirjallisesta tuotannosta yhdistettynä Viron suureen kertomukseen. Teos on tehty ajatellen nimenomaan suomalaista lukijaa. Tutustu teokseen tarkemmin tästä!
Salokanteleen uusin Tammsaare-suomennos Rakastin saksalaista (2019, Aviador) vie Viron itsenäisyyden alkuvuosiin, kielletyn rakkauden äärelle: saksalaiseen yläluokkaan kuuluvan perheen tytär Erika ja köyhän maanviljelijän poika Oskar kokevat rakkautensa mahdottomuuden yhteiskunnallisten ristiriitojen keskellä. Rakastin saksalaista -teoksen verkkopuodin sivulle pääset tästä!
Verkkopuodista on saatavilla myös ylistetty virolaiselokuva Tõde ja õigus. Tanel Toomin ohjaama elokuva julkaistiin osana Viron 100-vuotisjuhlavuoden tekoja vuonna 2019. Filmillä pääosissa nähdään Priit Loog, Priit Võigemast, Maiken Schmidt, Simeoni Sundja ja Ester Kuntu. Vaikeasti huollettavasta maasta rakentuu päähenkilöiden Andresin ja Krõõtin uudisraivaama koti. Vaikka alussa tunnelma on pitkälti samanhenkinen kuin suomalaisten Täällä Pohjantähden alla -sarjassa, Tõde ja õigus -teoksen keskiöön nousee nimenomaan henkilökohtaiset suhteet muun muassa hankalan naapurin kanssa ja päähenkilö Andresin totuuden ja oikeuden raadolliseksi kasvava etsintä. Dvd:llä on viron, venäjän ja englanninkieliset tekstitykset. Tutustu elokuvaan tästä!
Valter Langin käänteentekevä Homo Fennicus
Verkkopuodin myydyimpiin teoksiin viime vuonna kuulunut arkeologian professori Valter Langin uutuusteos Homo Fennicus – Itämerensuomalaisten etnohistoria (suom. Hannu Oittinen, 2020, SKS) tuo esille uutta teoria siitä, missä vaiheessa itämerensuomalaiset asettuivat nykyisille sijoilleen.
SVYL:n hallituksen puheenjohtaja Grete Ahtola kirjoitti verkkopuodin kirjasyksykampanjassa teoksesta, että
”Langin tutkimus keskittyy enimmäkseen olemassa olevien käsitysten esittelemiseen ja analysoimiseen. Ja siinä vasta hommaa riittää! Kouluajoistani muistan, että teoria, mistä ja milloin me tänne Viron ja Suomen rannikoille olemme saapuneet, oli melko selkeä ja yksikertainen – suomalais-ugrilaiset esi-isiemme lähtivät liikkeelle Uralilta ja Volgan mutkasta ja vaelsivat tänne noin 5000 vuotta sitten. Sitten myöhemmin, vuosituhannen vaihteessa yliopistossa uralilaisten kielten professori Ago Künnapesitti teorian, että jos jostakin suomalais-ugrilaisten kantakotia halutaan etsiä, niin se on Etelä-Ukrainasta.
Vasta vuosituhannen vaihteessa, uusien geneettisten, arkeologisten ja kielitieteellisten tutkimushavaintojen perusteella kävi ilmi, että vaellus on todennäköisesti tapahtunut paljon myöhemmin.”
Tutustu teokseen verkkopuodissa!
Kairi Look ja virolaisen lastenkirjallisuuden helmet
Kairi Look antaa tarinoissaan tilaa erilaisuudelle ja erikoisuudelle. Hänen hahmoillaan on pilkettä silmäkulmassa, ja ne rohkaisevat lapsia kyseenalaistamaan ja tutkimaan. Pitkään Pariisissa ja Amsterdamissa asunut Look on palkittu useaan kertaan lastenkirjoistaan, ja hänen teoksiaan on käännetty muun muassa ranskaksi. Suomeksi häneltä on ilmestynyt Katariina Suurpalon suomentamat Piia Pikkuleipä muuttaa (2019, Aviador) ja hulvaton seikkailutarina Lentokentän lutikat (2018, Aviador). Verkkopuodista löytyy lisäksi
Lentokentän lutikat on riemastuttava Kaspar Jancisin kuvittama lastenkirja, joka saa aikuisetkin hymyilemään. Ludvig-lutikka viettää perheineen mukavaa elämää lentokentän kätköissä, kunnes eräänä päivänä lentokentälle saapuu puhtaanapitovirkailija. Tilaa Lentokentän lutikat tästä! Alkuperäinen vironkielinen teos Lennujaama lutikad ei anna alla löytyy tästä!
Koulun pian aloittava Piia Pikkuleipä muuttaa äidin, isän ja Luutu-kissan kanssa idylliseen puukerrostaloon Poppelikujalle. Piia toivoo uusia ystäviä – eikä joudu pettymään! Yläkerran muhkea bernhardilainen, vaatekaapissa lymyilevä koiperhonen ja karhuja rakastava kanadalainen Jack ovat vasta alkua. Tilaa Piia Pikkuleipä muuttaa -teos tästä!
Eero Haapasen Pako yli Suomenlahden – Ihmissalakuljetus Virosta Suomeen 1940–1944
Toinen erittäin suosittu teos Verkkokaupassa viime vuonna oli Eero Haapasen tuore teos toisen maailmansodan ajan pakenemisesta Virosta Suomeen. Pako yli Suomenlahden (2020, SKS) käsittelee vuosien 1940-1944 aikana tapahtunutta liikennettä vaarallisilla öisillä venematkoilla entisten pirtun salakuljettajien kyydissä.
Viro-instituutin Suomen toimiston johtaja Mart Meri kirjoitti syksyn kirjakampanjassa teoksesta seuraavanlaisesti.
Jännittävä kirja!
Suomen-poikien tarinat tunnemmekin melko hyvin, mutta Eero Haapanen luo laajemman katsauksen vuosien 1940–1944 Suomeen pakenemiseen. Suomen-poikia oli noin 3 300, mutta yhteensä pakolaisia oli kuutisen tuhatta.
Eero Haapanen on käynyt läpi suuren määrän arkistomateriaaleja (niistä merkittävimpinä ValPon kuulustelupöytäkirjoja) sekä julkaistuja että julkaisemattomia muistelmia. Elävä materiaali välittää hyvin tuon ajan traagisuuden ja ne riskit, joita otettiin sekä petettäessä että tehdessä yhteistyötä Suomen viranomaisten ja Viron poliisin kanssa. Salakuljetuksesta vastasivat entiset pirtukuninkaat, esimerkiksi julma Vaarmanien suku Viinistulta, mutta myös venemestari Aksbergit Aksin saarelta sekä monet muut. Verkosto oli laaja ja logistiikka loppuunsa hiottua, hinta vaihteli tilanteen mukaan.
Helsingin itäpuolella sijaitsevilla saarilla – Eestiluoto, Trutlandet, Pirttisaari jne. – oli virolais-ruotsalaista seka-asutusta, ja saarten legendaariset suvut olivat salakuljetussysteemin piirissä. Erityisen salaa toimittiin Viron rannikolla, sillä Suomen viranomaiset suosivat ja auttoivat pakolaisia omien valtuuksien rajoissa, tosin katsoivat usein salakuljettajien rikoksia läpi sormien.
Tutustu teokseen SVYL-verkkopuodissa!
Kätlin Kaldmaan tuore suomennos Kaksi rakkaustarinaa
Kätlin Kaldmaa on virolainen arvostettu kirjailija, nykyrunoilija ja kääntäjä, joka on asunut Berliinissä, Islannissa, Barcelonassa ja Kreikan saarilla. Hänen teoksiaan on käännetty 20 kielelle.Viime vuonna ilmestynyt suomennos Kaksi rakkaustarinaa (suom. Outi Hytönen, 2020, Aviador) on omaelämäkerralinen romaani kahdesta erilaisesta äidin ja tyttären suhteesta. Romaanin kaksi keskenään kontrastista tasoa näyttävät lapsen ja vanhemman suhteen ääripäät: henkisen ja fyysisen väkivallan sekä ristiriidan kodin todellisuuden ja siitä luodun julkikuvan välillä – ja toisaalta lämmön ja huolehtivaisuuden kirjailijan ja hänen tyttärensä välillä. Alkuperäisteos Kaks armastuslugu (Petrone print) ilmestyi vuonna 2017 Virossa.
Kaldmaan tuotannosta Verkkopuodissa on myynnissä lisäksi kaksi samaan sarjaan kuuluvaa suomennosta: Rakkauden aakkoset -runoteos (suom. Anniina Ljokkoi, 2015, Savukeidas ) ja Islannissa ei ole perhosia -romaani (suom. Outi Hytönen, 2017, Fabriikki Kustannus). Rakkauden aakkoset avaa rakkauden monimutkaisuutta: Bosnialainen ja bagdadilainen rakastaja kun tarjoavat ruusukimpun ja sormuksen lisäksi myös pelkonsa ja painajaisensa. Islannissa ei ole perhosia on typografialla ilotteleva runollinen saaga kirpeänkauniista Islannista.
