viro.nytin haastattelusarjan kuopus, taitoluistelija Eva-Lotta Kiibus pitää pienestä ja ahkerasta Virosta. Kiibus on tottunut jo pienestä saakka ponnistelemaan tavoitteidensa eteen.
Grete Ahtola
Tänä vuonna olemme saaneet lukea viro.nyt-lehdissä uudelleenitsenäistyneen Viron kanssa 30-vuotisjuhliaan viettävistä lahjakkaista virolaisista. Sarjan viimeinen itsenäisessä Virossa kasvanut ja aikuistunut henkilö on hiukan nuorempi, mutta nuoresta iästään huolimatta jo paljon saavuttanut taitoluistelija Eva-Lotta Kiibus.
Kiibusia viro.nytille haastatteli 30-vuotiaan Suomen Viro-yhdistysten liiton puheenjohtaja Grete Ahtola.
Eva-Lotta Kiibus, jos kuvailisit Viroa kolmella sanalla, niin mitkä nuo sanat olisivat ja miksi valitsit juuri ne?
”Minun Vironi on kaunis, pieni ja ahkera. Kaunis, koska minusta Virossa on todella kaunis ja maalauksellinen luonto.
Pieni: Viron pieni koko tekee meistä yhden kokonaisuuden, jossa kaikki tuntevat toisensa. Se tuntuu ihanalta ja synnyttää minussa lämpimän tunteen.
Ahkera: Suurin osa virolaisista on ahkeria ja pidän siitä. Henkilökohtaisesti minulle on todella tärkeää, että ihminen on ahkera ja että hänellä on elämässään jokin päämäärä, jota tavoitella.”
Sinun sukupolvesi on kasvanut vapaassa Virossa. Mitä vapaus sinulle merkitsee?
”Vapaus on vapautta ilmaista mielipiteitään ja näkemyksiään. Samoin se on vapautta matkustella ja päättää itse omaa elämää koskevista asioista.”
Miksi haluat asua Virossa? Mihin ja millaiseen paikkaan tulet, kun palaat vaikkapa pidemmältä ulkomaanmatkalta?
”En oikein osaa sanoa mitään konkreettista. Ehkäpä haluan asua Virossa siksi, että täällä asuvat myös perheeni ja ystäväni. Minun on hyvä olla täällä, täällä on kotoisaa asua.
Kun palaan ulkomailta, haluan aina tulla kotiin ja viettää siellä mukavasti aikaa. Asun hiukan Tallinnan ulkopuolella, Keilassa, ja juuri tuo pikkukaupungin hiljaisuus ja rauha luovat sen erityisen, kodikkaan tunnelman, kun palaan matkoilta.”
Mikä mielestäsi voisi Virossa olla paremmin?
”Sekä Viron kansa että poliitikot ovat viime vuosien aikana jakautuneet leireihin ja kääntyneet toisiaan vastaan. Vastakkainasettelu syvenee koko ajan, ja aletaan käyttäytyä koko ajan radikaalimmin. Tilanne on todella surullinen, ja toivoisin, että siihen löytyisi jokin ratkaisu.”
Jos voisit maalata eteemme kuvan unelmiesi Virosta 20 vuoden kuluttua, niin millainen se olisi? Toisin sanoen – millaisessa Virossa voisivat sinusta nuoret asua vuonna 2041?
”Nuorten ei pitäisi joutua 20 vuoden kuluttua osoittamaan mieltään, jotta saisivat huomiota ilmaston lämpenemiselle ja ympäristöongelmille. Elämä Virossa vuonna 2041 voisi siis olla luontoystävällisempää.
Yhdenkään nuoren ei todellakaan pitäisi tulevaisuudessa kärsiä masennuksesta (tällä hetkellä masennus on kasvava trendi virolaisnuorten keskuudessa), vaan avun tulisi olla helposti tarjolla.
Tottakai olisi vielä elämänalueita ja aiheita, jotka voisivat olla 20 vuoden kuluttua paremmin, mutta nuorten näkökulmasta toisin esille nyt nämä heikkoudet.”
Puhutaan hiukan sinun työstäsi, taitoluistelusta, urheilusta. Kuinka löysit taitoluistelun ja kuinka kiinnostus sitä kohtaan syntyi?
”Luistelin kolmivuotiaana jatkuvasti isoveljeni rullaluistimilla sekä sisällä että ulkona. Vanhempani huomasivat, että pidin siitä ja olin siinä hyvä. Niinpä he saivatkin ajatuksen, että vievät minut jäälle luistelemaan. Pidin kovasti myös siitä, ja niinpä minut laitettiin jo 4-vuotiaana taitoluistelutreeneihin.”
Olet saavuttanut merkittäviä tuloksia, ja se on takuulla vaatinut paljon työtä ja vaivaa. Kuka tai mikä on tukenut sinua eniten ja mistä tai kenestä olet saanut voimaa ja inspiraatiota?
”Suurimmat tukijani ovat perheeni ja ja valmentajani Anna Levandi. Ilman heidän tukeaan en olisi päässyt näin pitkälle. Voimaa ja inspiraatiota saan perheeltäni ja ystäviltäni, ja uskon, että myös itseltäni.”
Tuleeko mieleesi jokin kilpailu tai saavutus, joka olisi erityisesti jäänyt mieleesi? Ja jos tulee, niin miksi juuri se, miksi se oli erityinen?
”Eivätköhän kaikki onnistuneet kilpailut ole jääneet mieleen, sillä hyvänolontunteet noista saavutuksista ovat niin suuria. Vuoden 2021 MM-kilpailut Ruotsissa jäivät mieleen siksi, että paine kisoissa oli suurempi kuin koskaan ennen. Se johtui siitä, että minun piti ansaita paikka olympialaisiin, mutta sen saadakseni piti luistella puhtaat ohjelmat. Kun onnistuin tuossa, niin ne tunteet jäivät kyllä vahvasti mieleen.”
Onko sinulla jokin omaan alaasi tai johonkin muuhun liittyvä unelma tai saavutus, jonka eteen ponnistelet?
”Unelmani on pienestä saakka ollut, että saan kilpailla menestyksekkäästi olympialaisissa. Muuten toivon, että saan myös tulevaisuudessa tehdä sitä, mitä rakastan ja mistä nautin.”
On ennustettu, että tulevaisuudessa emme pärjää enää yhdellä ammatilla, vaan osaamistaan pitää jatkuvasti päivittää ja jopa vaihtaa alaa useampaan kertaan. Voisitko kuvitella itsesi jossain toisessa ammatissa tai roolissa? Jos, niin millaisessa?
”Pärjäisin varmasti muullakin alalla kuin urheilussa. Olen ajatellut mennä lukion jälkeen Tarton yliopistoon opiskelemaan oikeustiedettä. Ehkä sieltä löytyykin tuleva ammattini, sitä en osaa vielä varmaksi sanoa. Takuulla teen tulevaisuudessa luistelemiseen liittyvien töiden lisäksi jotain muutakin.”
Meidän suomalaisia lukijoitamme varmasti kiinnostaa, että millainen suhde sinulla on Suomeen ja suomalaisiin? Ovatko suomalaiset sinusta veljeskansa, johon virolaisilla on erityinen suhde? Vai näetkö, että olemme tasaveroiset partnerit ja naapurit?
”Minusta olemme tasaveroiset partnerit ja naapurit, mutta ei kansojen siteitäkään voi kokonaan unohtaa. Suomessa kilpaillessa minulla on aina ollut hyviä kokemuksia paikallisten ihmisten kanssa.”
Seuraatko, mitä Suomen kulttuuri- tai urheiluelämässä tapahtuu? Onko Suomessa jokin ala, kokemus tai elämys, jolla on sinulle erityinen merkitys tai vaikutus?
”Tiedän suurin piirtein, mitä Suomen yhteiskunnassa tapahtuu, mutta enemmän seuraan suomalaisia taitoluistelijoita. Suomessa järjestetään joka vuosi suuri kansainvälinen kilpailu (Finlandia Trophy), ja sieltä on minulle joka vuosi jäänyt todella mukavat ja positiiviset fiilikset, sillä yleisö ja kilpailujen järjestäjät ovat miellyttäviä ja lämpimiä.”
Aivan lopuksi kysyisin, että osaisitko suositella lukijoillemme, Virosta kiinnostuneille suomalaisille, jotain Viroon liittyvää tapahtumaa, jota kannattaisi seurata ja johon mahdollisuuksien mukaan osallistua?
”Vuoden 2022 tammikuussa Tallinnassa pidetään taitoluistelun EM-kilpailut. Uskon, että kaikki vähääkään taitoluistelusta tai urheilusta ylipäätään kiinnostuneet ihmiset voisivat tulla katsomaan tai vallan vapaaehtoisiksi. Niistä tulee todella hieno urheilutapahtuma Virossa.
Jos taas joku on kiinnostunut musiikista, niin suosittelisin artistia nimeltään Nublu!”
Eva-Lotta Kiibus
- s. 17. tammikuuta 2003 Tallinnassa
- virolainen taitoluistelija, joka on edustanut maataan MM- ja EM-kilpailuissa
- Euroopan-mestaruuskilpailuissa 7. vuonna 2020
- MM-kilpailuissa 22. vuonna 2019 ja 14. vuonna 2021
- edustaa Viroa Pekingin talviolympialaisissa vuonna 2022
- valmentaja MM-mitalisti Anna Levandi ja koreografi Benoît Richaud
- Kiibusin isoveli on tunnettu virolainen räppäri Nublu.
