Viron kielen opettaja Pille Maffuccin mielestä viro on leikkisä kieli, jota tulee puhua rennosti.
Elsa Mensalo
Viron integraatiosäätiön (Integratsiooni Sihtasutus) viron kielen talot (eesti keele maja) tarjoavat viron kielen opiskelijoille vironkielisen ympäristön, jossa voi opiskella kieltä sekä harjoitella sen käyttöä ja rohkaistua siinä. viro.nyt tapasi Pille Maffuccin, joka opettaa Narvan Eesti keele majassa viron kieltä.
Kuka olet ja mitä teet?
”Olen Pille Maffucci ja toimin viron kielen opettajana Narvan Eesti keele majassa. Eesti keele maja (suom. viron kielen talo) on paikka, jossa kaikki halukkaat voivat opiskella ja harjoitella viroa. Opettajan työn lisäksi minusta on tulossa enenevässä määrin projektikoordinaattori. Yritämme tehdä kielen opiskelusta mahdollisimman mielenkiintoista ja erilaisten projektien kautta pyrimme luomaan yhä monipuolisemman kieliympäristön. Viime vuosien projekteihin ovat kuuluneet muun muassa räppiooppera ja elokuva. Lisäksi järjestämme retkiä eri paikkoihin Virossa ja kutsumme vironkielisiä tänne Narvaan.”
Millainen paikka Narva on? Millaisia ennakkokäsityksiä virolaisilla on Narvasta?
”Muutin Narvaan neljä vuotta sitten yhdessä puolisoni kanssa. Näiden neljän vuoden aikana olen huomannut, että Narva tosiaan on erilainen paikka kuin muu Viro. Täällä kanssakäyminen on avoimempaa, ihmiset alkavat jutella kadulla ja kaupassa. Narva on vihreä, kaunis paikka ja myös sopivan kokoinen. Narvalaiset itse ovat hyvin kiintyneitä kaupunkiinsa.
Yleisesti tunnetuin asia on se, että Narva on hyvin venäläinen ja venäjänkielinen. Vain neljä prosenttia kaupungin asukkaista on virolaisia. Saan paljon kysymyksiä ihmisiltä, jotka ovat käyneet Narvassa viimeksi 20 vuotta sitten tai eivät välttämättä lainkaan. Monille Narva tuntuu vieraalta ja kaukaiselta paikalta. Monilla saattaa myös olla käsitys, että Narvassa ollaan epäluuloisia vironkielisiä kohtaan, eikä täällä pärjää viroksi. Omat kokemukseni ovat olleet positiivisia ja minut on otettu täällä hyvin vastaan.
Kokemuksia Narvasta on kuitenkin yhtä paljon kuin täällä kävijöitä. Jotkut sanovat, että kaikkialla pärjäsi viroksi. Toiset taas kertovat, että heillä oli vaikeuksia. Narvassa onkin aina yllätys, millä kielellä keskustelu lopulta tapahtuu.”
Millainen on integraation tila Virossa?
”Voin tarjota tähän kysymykseen vain oman henkilökohtaisen näkemykseni. Näkökulma integraatioon on Virossa usein yksipuolinen ja kysymys on myös melkoisen politisoitunut. Ajat ovat muuttuneet myös maailmanlaajuisesti ja tuntuu, että erilaisten kriisien keskellä kansallisuusajattelu on taas vahvistumassa.
Kun mennään käytännön tasolle, erilaisia integraatioon liittyviä projekteja on kuitenkin runsaasti ja valtio on panostanut kielenopetukseen. Ymmärtääkseni on maailmankin tasolla harvinaista, että opetus ja integroiva toiminta on saatavilla enimmäkseen ilmaiseksi kuten Virossa.
Tehokkaimpia ruohonjuuritason välineitä on tandem-opiskelu, jossa korostuu vastavuoroinen oppiminen. Opiskelijat laitetaan pareiksi, joissa toinen on vironkielinen ja toinen venäjänkielinen tai muunkielinen. Tällöin tapahtuu lomittuminen, molemmat osapuolet ovat tasa-arvoisia. Lisäksi olemme saaneet hyvää palautetta retkistä, joita järjestämme Eesti keele majan kautta. Osallistujat ovat todenneet, että juuri tätä on integraatio – että he saavat nähdä, kuinka kaunis maa Viro on ja saavat kokea, että heihin suhtaudutaan hyvin. Tällöin herää myös into oppia lisää kieltä ja tietää enemmän.”
Olet mukana tekemässä uutta viron oppikirjaa. Millainen projekti se on ollut?
”Kirjasta on tulossa ennemmin lukemisto ja työkirja kuin varsinainen oppikirja. Keräsimme kirjaa varten ihmisten tarinoita ja kommelluksia liittyen viron opiskeluun ja kohtaamisiin virolaisten kanssa. Lisäksi keräsimme tarinoita virolaisten kohtaamisista vieraskielisten kanssa. Mukana on myös suomalaisten tarinoita. Kirjan on tarkoitus ilmestyä ensi vuoden alussa ja sitä voi käyttää kahdella tavalla: kirjaa voi joko lukea yhtenäisenä tarinana tai käyttää työkirjana ja tehdä tarinoihin liittyviä tehtäviä.”
Miksi viron kieltä kannattaa opiskella? Mitä olet oppinut viroa opettaessasi ja mikä on mielestäsi mukavin asia viron kielessä?
”Omasta kokemuksestani voin sanoa, että mitä enemmän osaan venäjää, sitä kotoisammaksi tunnen oloni Narvassa, ja sitä rohkeampi ja itsevarmempi olo minulla on. Uskoisin, että tämä pätee myös toisinpäin niihin, jotka asuvat Virossa ja eivät vielä osaa kieltä. Viroa opiskellaan myös Viron ulkopuolella, syystä tai toisesta viron kielestä tulee jollekin erityinen.
Opettaessani olen huomannut, että erilaisia kokemuksia on laidasta laitaan. Toisten mielestä viro on vaikeaa, toisten mielestä helppoa. Eräs kiinalainen oppilas oli asunut pitkään Ranskassa ja totesi Viroon muutettuaan, että viro on hänestä paljon loogisempi kuin ranskan kieli. Oleellista onkin, että kielenoppija ymmärtää viron olevan kuin palapeli, jossa erilaisia paloja liitetään toisiinsa. Sijapäätteitä liitetään sanavartaloihin ja sanoista tehdään yhdyssanoja. Aina palapeli-idea ei toimi, mutta sekään ei haittaa, vaikka välillä menisi metsään.
Itse pidän siitä, että viron kielellä voi leikkiä. Osittain juuri kielen palapeliominaisuus mahdollistaa leikittelyn. Ääntämistä opettaessani olen myös oppinut, että viroa täytyy puhua rennosti, viroksi puhuessa ei voi pingottaa!”
Lue lisää Eesti keele majojen toiminnasta osoitteesta www.integratsioon.ee/eesti-keele-majad.
