S2-opettaminen ja opiskelu Virossa
Suomen kieli innostaa Virossa opiskelijoita, mutta opettajia ja oppimateriaaleja kaivataan lisää.
Agnes Tambet
Artikkelin otsikko tulee tämän vuoden tammikuussa Viron opettajien lehdessä Õpetajate Leht ilmestyneestä artikkelista, jossa kuvaillaan Viron suomen kielen opettajien seuran (ESKÕS) ajatuksia suomen kielen opetuksesta. Henkilökohtaisesti pidin erityisesti artikkelin lopussa olleesta, erään virolaisen opiskelijan lauseesta: “Suomalaisethan ovat meistä vain 70 kilometrin päässä. Olisi järkevää tajuta mitä he puhuvat!”
1990-luvulla suomen kielen opiskelu kiinnosti kovasti, tuolloin virolaisissa peruskouluissa ja lukioissa opiskeli suomea noin 3000 ja ammattikouluissa noin 1500 oppilasta. Tänä päivänä suomen kielen opiskelu on Virossa tullut taas hyvin suosituksi ja suomea on mahdollista opiskella sekä ammatti- että yleissivistävissä kouluissa, yliopistoissa ja kielikouluissa sekä verkkokursseilla. Opettajista alkaa olla jo vähän pulaakin: tänä kesänä Tallinnan yliopiston suomen kielen opettajan maisteriopintoihin ei ollut yhtään hakijaa (vuosina 2021 ja 2022 yksi hakija ja vuonna 2020 viisi hakijaa).
Koulutustilastojen tietokannan HaridusSilmin mukaan Viron kouluissa opiskeli lukuvuonna 2020–2021 suomea 1189 oppilasta. Virossa uusi valtakunnallinen opetussuunnitelma (PRÕK 2011) mahdollistaa suomen kielen opettamisen toisena vieraana kielenä eli B-kielenä kuudennelta luokalta lähtien. Opetus- ja tiedeministeriön tietojen mukaan suomea opetetaan jo yli kymmenessä peruskoulussa. Suomen kielen kolmantena vieraana eli C-kielenä opettamisen perinne on pitempi, ja nyt suomen voi ottaa C-kieleksi useammassa kuin 20 koulussa. Suomea opiskellaan myös valinnaisaineena.
Suomen kieli kilpailee Virossa C-kielen asemasta yleensä saksan, ranskan ja venäjän kanssa. Aiemmin suomen kielen taito tuli television kautta, mutta nykyään virolaisnuorten elämässä englanti on ensimmäinen vieras kieli. Noin tuhat oppilasta 25 lukiossa eri puolilla Viroa on valinnut C-kielekseen suomen. Yli kymmenessä ammattikoulussakin on suomen kielen opetusta, lähinnä hotelli- ja ravintola-alalla tai muihin palveluammatteihin tähtäävillä linjoilla. Tuntimäärä ammattikouluissa voi kuitenkin olla ihan pieni, joskus vain noin kymmenen tuntia. Kiitos erilaisten projektien ja Erasmus-ohjelman yli 600 ammattikoulujen opiskelijaa on päässyt myös tekemään työharjoittelunsa Suomessa. Tallinna Teeninduskoolin majoitusalan opiskelijat suorittavat lopputentit viron ja englannin lisäksi myös suomeksi.
Opetus- ja tiedeministeriön kieliosaston pääasiantuntija Pille Põiklikin mukaan suomen kielen opetus on tasaisesti nousussa – lukukausina 2017/2018 ja 2018/2019 on opiskelijoita tullut lisää 40 %. Siinä piilee sekä heikkous että vahvuus – peruskoulussa suomen kieltä opiskeleva ei koulua vaihtaessaan voi aina jatkaa suomen kielen opiskelua, koska B-kielenä peruskoulussa suomea opetetaan nykyisin vain akselilla Tallinna–Viljandi–Pärnu (ei enää Tartossa eikä muualla Virossa). Samoin opetus riippuu vahvasti opettajasta, eli jos opettaja jää eläkkeelle tai muuttaa pois, loppuu myös suomen kielen opetus, koska uusia opettajia ei aina löydy helposti (esim. Jõgevan tai Tarton peruskouluihin).
Palkkatutkimuksesta käy ilmi, että englannin kielen lisäksi kannattaa opiskella juuri suomea eikä niinkään venäjää. Tässä eroa on siinä, mitä haluavat opiskelijan vanhemmat ja mitä opiskelija itse – vanhempien painostuksen myötä valitaan tavallisesti toiseksi vieraaksi kieleksi koulussa venäjä eikä suomi, vaikka sitä koulussa opetettaisiin. Venäjää tarvitaan ehkä palvelualalla ja myyntitehtävissä, suomen kielen osaamisesta on hyötyä paljon leveämmällä skaalalla.
S2-opetuksessa Viron ja Suomen välillä on se ero, että Suomessa suomea opetetaan vieraana kielenä suomenkielisessä kieliympäristössä ja päätavoitteena on auttaa maahanmuuttajia kotoutumaan, mutta Virossa S2-opetus on vieraan kielen opetusta kieliympäristön ulkopuolella. Ongelmana onkin esimerkiksi löytää sopivaa opetusmateriaalia vironkielisten peruskoulujen oppilaille, koska suurin osa virolaisten opettajien laatimista oppikirjoista on suunniteltu aikuisille opiskelijoille. Siinä ei auta muu, kuin että jokaisen opettajan on koottava omia materiaaleja oppilailleen ottaen huomioon heidän taitotasonsa ja opetussuunnitelman tavoitteet. Onneksi on olemassa myös Suomen Viron-instituutin tuella kootut työvihkot peruskoululaisille (tekijöinä K. Maltis, M. Altsoo ja S. Grünthal).
Tukea suomen kielen opetukselle Virossa
Tallinnan yliopiston suomen kielen opettajakoulutuksen maisterilinjan opiskelijat kokosivat ehdotuksia suomen kielen opetuksen aseman parantamiseksi Virossa:
1) Opetus- ja tiedeministeriön entistä parempi tuki yhdessä Suomen Viron-insituutin kieliohjelman kanssa: kouluille riittävästi rahallista sekä moraalista tukea oppimateriaalien ostoa, opintokäyntejä, opettajien täydennyskoulutusta ja suomen kielen markkinoimista varten.
2) Kun jollakin paikkakunnalla esimerkiksi lukion valinnaiskurssin ryhmäkoko ei tule täyteen mutta opettaja on olemassa, voisi järjestää yhteisiä kursseja useiden lukioiden oppilaille tai vaikka verkkokurssina. Paikallishallinnon sivistystoimi, Suomen Viron-instituutti ja paikalliset lukiot voisivat tätä tukea.
3) Suomen kielen opiskelija voisi saada suorittaa suomen kielen virallisen tentin (YKI-testiä vastaava) sekä peruskoulun että lukion lopussa kuten se tällä hetkellä on mahdollista esimerkiksi englanniksi tai venäjäksi.
4) Suomea opettaville kouluille voisi löytää esimerkiksi ystävyyskuntien ja -kaupunkien toiminnan kautta ystävyyskouluja Suomesta ja “kielikummeja” Virossa asuvista suomalaisista. Kummi voi käydä koulussa itse tai tuoda sinne vieraita, jotka kertovat itsestään tai työstään. Kummi voi olla linkki Suomeen tai suomalainen asiantuntija. Tähän kaikkeen ei välttämättä tarvita rahaa, vaan enemmänkin tahtoa ja aikaa. Pienikin teko, vaikka muutama vierailu vuodessa, voi olla tärkeä motivoija niin opiskelijalle kuin opettajalle.
Opettajaopiskelijat myös totesivat, että virolaisen on helpompaa oppia suomea jo peruskoulussa ja halutessaan jatkaa opintoja suomen kielellä esimerkiksi ammatillisessa koulutuksessa ja hakea Suomeen töihin, koska työvoimapula tietyillä aloilla on Suomessa valtava. Onhan vieraan kielen osaaminen myös EU:n ohjeistuksen mukaan yksi avainosaamisista työmarkkinoilla.
Erityiskiitosta opiskelijoilta saa Viron suomen kielen opettajien seura ESKÕS (ja sen ensimmäinen puheenjohtaja Kaare Sark ja nykyinen puheenjohtaja Karola Velberg!), jonka perustamisesta tulee vuonna 2023 täyteen 30 vuotta. Seura tukee suomen kielen opetusta Virossa ja on aina ollut tärkeä yhteistyökumppani sekä Viron opetusministeriölle että Tallinnan ja Tarton yliopistoille sekä eri järjestöille. ESKÕS järjestää jäsenilleen opintomatkoja ja kesäseminaareja. Maaliskuussa 2022 opettajat saivat osallistua Helsingin Eesti Maja – Viro-keskuksessa yhteisseminaariin Suomen viron opettajien kanssa, kiitos kielenopetuksen yhteisprojekti SuVin. Joka vuosi järjestetään Aleksis Kiven päivän tapahtuma, vuonna 2021 tapahtuman järjesti legendaarinen Loon koulun suomen kielen opettaja Ebe Talpsepp. Suurkiitos seuran hyvästä työstä!
Myös Suomen Viron-instituutti on järjestänyt suomen kielen opettajien kevät- ja syysseminaareja jo yli 25 vuoden ajan.
ESKÕS, Suomen Viron-instituutti, Suomen suurlähetystö ja Suomalais-virolainen kauppakamari valitsevat vuosittain Viron vuoden suomen kielen opettajan. Vuoden opettajan valinta tapahtuu yhteistyössä Viron suomen kielen opettajien seuran hallituksen kanssa. Tavoitteena on palkita ja esitellä opettaja, joka on työllään ansiokkaasti edistänyt suomen kieltä ja kulttuuria Virossa. Vuoden suomen kielen opettaja on valittu vuodesta 1997 asti.
Nuoria suomen kielen osaajia motivoidaan eri tavoin
Tarton yliopisto on järjestänyt lukiolaisille ja ammattikouluissa opiskeleville nuorille 1990-luvun puolivälistä lähtien vuosittaisen, valtakunnallisen kilpailun. Kilpailu on nimetty suomen kirjakielen isän Mikael Agricolan mukaan Soome keele olümpiaadiksi eli Agricola-kilpailuksi, ja se järjestetään huhtikuussa Mikael Agricolan päivän eli suomen kielen päivän (9.4.) tienoilla. Kilpailun järjestelyt toteutetaan yhteistyössä Suomen Viron-instituutin ja Tallinnan yliopiston kanssa. Kilpailussa on kymmenkunta tehtävää: kielioppi- ja sanastotehtäviä, kirjoitetun ja puhutun kielen ymmärtämisen testi sekä suullisen ja kirjallisen ilmaisun tehtävä. Tarton ja Tallinnan yliopistot tarjoavat opiskelupaikan kilpailuissa parhaiten menestyneille abiturienteille.
Tallinnan yliopiston opiskelijat järjestivät jo toista vuotta peräkkäin Soome ettevõtluspäev -nimisen tapahtuman, jossa virolaiset nuoret ja suomalaiset yritykset voivat tavata ja puhua työmahdollisuuksista suomalaisissa firmoissa. Tapahtuman tavoite on korostaa suomen kielen oppimismahdollisuuksia Virossa ja sitä, kuinka tärkeää työllistymisen kannalta on suomen kielen taito vaikka vain alkeistasolla.
Sukulaiskielten osaaminen tukee niiden säilymistä
Esko Ollila ja Jaak Jõerüüt ehdottivat Suomen ja Viron suhteita koskevassa viisaiden miesten raportissa jo vuonna 2004, että molempien maiden kouluissa pitäisi olla mahdollisuus opettaa toisen kieltä. Valitettavasti viimeisin suhderaportti laadittiin englanniksi, mikä sekin on ajan merkki. Entisen Suomen Viron-suurlähettilään Kirsti Narisen sanoin: “Kieltemme asema on raportissa toki esillä ja siinä ehdotetaan Helsingin, Tallinnan, Tarton ja Turun yliopistojen yhteistä kielen ja kulttuurin opetusohjelmaa. Tämä on hyvä aloite. Korona-vuosien aikana etäopetus nousi uuteen ulottuvuuteen ja uudelle pedagogiselle ajattelulle on tilausta.”
Viron opetus ei ole kuitenkaan levinnyt Suomen kouluihin kuten suomi Viron. Viroa vieraana kielenä opetetaan vain muutamissa lukioissa. Helsingin yliopistossa opetetaan viroa pää- ja sivuaineena, Turun, Tampereen ja Oulun yliopistoissa sivuaineena. Viron kielen opiskelu on suosittua kansalaisopistoissa ja kielikursseilla. Viron tilastotietoihin verrattavaa tietoa suomalaisten viron taidosta ei kuitenkaan valitettavasti löydy. Olen samaa mieltä Itä-Suomen yliopiston suomen kielen professori Annekatrin Kaivapalun kanssa siitä, että englannin uhatessa yhä aggressiivisemmin kansalliskielten asemaa, tukee viron ja suomen käyttö suomalaisten ja virolaisten keskinäisessä kommunikaatiossa kummankin kielen säilymistä. Läheisten sukukielten samankaltaisuus, sen havaitseminen ja tiedostaminen tarjoaa muihin kieliin verrattuna suotuisan pohjan helpommalle ja nopeammalle kielen oppimiselle.
Myös kielitieteilijä Janne Saarikivi kokee englannin uhaksi kulttuuriperinnölle kirjoittaessaan heinäkuun 2022 Helsingin Sanomissa seuraavaa: ”Meillä uskotaan, että ulkomaalaiset eivät voi oppia suomea, joten heiltä ei voi sitä myöskään vaatia. Siksi heidän elämäänsä täytyy helpottaa käyttämällä englantia. Tendenssi tehdä yhä uusista asioista englanninkielisiä – ensin yliopistoista ja suurista yrityksistä, sitten ammattikorkeakouluista, ammattikouluista, pienistä yrityksistä, kouluista ja päiväkodeista – uhkaa suomalaista kulttuuriperintöä enemmän kuin mikään.”
Minä kyllä pyydän vähintäänkin kaikkia kesävieraita Viron-matkoilla sinnikkäästi käyttämään asiakaspalvelijoiden kanssa asioidessaan suomen kieltä – kuka tietää, ehkä seuraavana kesänä nämä kahviloissa ja majoituspaikoissa työskentelevät nuoret tytöt ja pojat ovat jo oppineet suomea, jos saavat suomenkielisestä palvelustaan paremmin tippiä kuin englannikielisestä?
Olen samaa mieltä myös Suomen Viron-instituutin johtajan Hannele Valkeeniemen kanssa siitä, että meidän kannattaa opetella edes hiukan molempia kieliä.
“Skandinavian maissa on skandinaviska. Mikä voisi olla Suomenlahden oma kieli? Riittäisikö se, että opettelemme hiukan molempien kieliä, niin että ymmärrämme sen verran mitä nyt kouluruotsilla tanskaa. Pohjoismaissa meillä on malli, miten pieniä kieliä suojellaan”, Valkeeniemi totesi suomen kielen kerhossa Tallinnassa huhtikuussa 2022.
Käyttäkäämme siis viroa ja suomea – näin tuemme kahden suomalais-ugrilaisen kansalliskielen säilymistä! Kuten presidentti Alar Karis on sanonut: “Soome keele õpe koolis võiks olla kohustuslik” – suomen kielen opetus kouluissa pakolliseksi!
Kirjoittaja on Tallinnan yliopiston vieraan kielen (suomen) opettajalinjan maisteriopiskelija ja Viron suomen kielen opettajien seuran jäsen.
Lue lisää:
Alekseeva, Viktoria; Meresma, Piret; Säälik, Ilona; Velberg, Karola: Soome keel teeb rikkaks (Õpetajate Leht 14.1.2022)
Eesti Soome Keele Õpetajate Selts (ESKÕS): eskos.ee
Kaivapalu, Annekatrin: Viron ja suomen samankaltaisuuden vaikutus lähisukukielen oppimiseen ja virolaisten ja suomalaisten kanssakäymiseen (Siirtolaisuusinstituutti 2020)
Koivuviita, Juhani: Suomen kielen opiskelu Virossa tarvitsee kummeja (Suomi ulkomailla 5.11.2015)
Kunnas, Kaja: Suomi kilpailee venäjän, saksan ja ranskan kanssa c-kielen asemasta (Helsingin Sanomat 31.3.2007)
Lipasti, Järvi: Virossa opiskellaan suomea (Kielikello 3/2007)
Narinen, Kirsti: Suomen ja Viron suhteiden tulevaisuusselvitys valmistunut – mis siis? (ELO 3/2022)
Saarikivi, Janne: Keitä me olemme? (HS kuukausiliite 7/2022)
Simmul, Liis: Võõrkeelte oskuse roll tööturul (Haridus- ja Teadusministeerium 2017)
