Aurinkobaletti on toiminut Turussa yli 40 vuotta, joista 25 viimeisenä mukana on ollut tanssija, koreografi ja taiteellinen johtaja Urmas Poolamets.
Kirsi Bongwirnso
1860-luvulta peräisin oleva Manillan tehdaskiinteistö sijaitsee Turussa Aurajoen rannalla. Monien muiden kulttuuritoimijoiden lisäksi Manillassa kotinäyttämöään pitää Aurinkobaletti, vuonna 1981 perustettu nykytanssiryhmä ja tanssiteatteri. Sen taiteellisena johtajana toimii virolainen tanssija-koreografi Urmas Poolamets.
Poolametsin (s. 1968 Tallinnassa) tie vei musiikkiluokan kautta jo 10-vuotiaana laulamaan Viron kansallisooppera Estoniaan. Lukioaikana laulu vaihtui kilpatanssiin, ja sen jälkeen tanssimiseen tulikin vain pakollinen kahden vuoden tauko neuvostoarmeijan takia. Armeijan jälkeen Poolamets pääsi Tallinnan yliopistoon tanssilinjalle.
”Tarkoitukseni oli valmistua ja ryhtyä kilpatanssivalmentajaksi. Mieli kuitenkin muuttui, kun minulle avautui täysin uusi tanssin maailma – ensin klassinen baletti, ja aika pian sen jälkeen moderni tanssi/nykytanssi”, Poolamets kertoo.
Helsingin kautta Turkuun
Vuonna 1990 suomalaisia tanssinopettajia tuli pitämään modernin tanssin kursseja Tallinnaan, jolloin Urmas Poolamets sai ajatuksen lähteä Helsinkiin opiskelemaan. Tähän aukenikin mahdollisuus, kun Sinikka Gripenberg kutsui Poolametsin Helsingin tanssiopistoon kokeilemaan. Vuonna 1991 Poolamets sai opistosta vapaaoppilaspaikan ja jäi sitä myöten pysyvästi Suomeen.
Poolamets työskenteli monta vuotta Helsingissä freelancerina Kansallisteatterissa, Kansallisoopperassa sekä lukuisissa vapaan kentän produktioissa, kunnes pääsi Tanssiteatteri Raatikkoon kuukausipalkkaiseksi tanssijaksi. Työ Raatikossa loppui kuitenkin melko pian, kun työntekijät päätyivät erimielisyyksien takia lakkoon ja työsuhteet loppuivat.
”Päätin, että tanssi jää siihen. Ehdin olemaan töissä baarissa ehkä jonkun kuukauden, kun sain kuulla, että Raija Lehmussaari Turun Aurinkobaletista oli kiinnostunut. Lähdin Turkuun katsomaan, millainen paikka Aurinkobaletti on, ja samalla kertaa allekirjoitin työsopimuksen. Nyt olen ollut Aurinkobaletissa tasan 25 vuotta”, kertoo Poolamets.
Uransa suuntaa määrittävistä vaiheista Poolamets mainitsee ensimmäisenä tulonsa Suomeen ja ammattilaisuran alun, joka oli aiemmin tuntunut vain haaveelta. Poolametsin ensimmäinen työ ammattitanssijana oli Ismo-Pekka Heikinheimon Helsingin juhlaviikoille tekemä tilausteos Tule pian sillä näen tähtiä. Teoksen pohjalta tehty Marikki Hakolan palkittu videoteos on nähtävillä edelleen Yle Areenassa ja on kiertänyt lukuisissa nykytaidenäyttelyissä ympäri Eurooppaa. Toinen tärkeä käännekohta oli Tanssiteatteri Raatikossa Claude Brumachonin Kadotetut Yöt, minkä jälkeen Poolamets muuttikin pian Turkuun.
Toisena kotina Aurinkobaletti
25 Aurinkobaletin vuoden aikana Poolamets on ollut mukana monissa tärkeissä teoksissa ja saanut työskennellä monien todellisten ammattilaisten kanssa, kuten Sasha Pepeljajevin, Sanna Kekäläisen, Marjo Kuuselan jne. Tällä hetkellä Poolamets kokee tärkeimpänä Ervi Sirénin ja hänen Poolametsille tekemänsä sooloteoksen Tässä olen.
Koreografina tekemänsä teokset Poolamets näkee lähinnä vasta kokeiluina:
”Aurinkobaletissa tekemäni Keltainen talo oli mielestäni alku varsinaiselle koreografin uralleni. Toki se tärkein ja hienoin teos on yleensä se viimeisin tai juuri työn alla oleva. Mistä pääsenkin ehkä yhteen tärkeimmistä töistäni eli yhteistyöhön muusikko, säveltäjä Ismo Laakson kanssa. Hänen kanssaan on nyt tekeillä kolmas suurikokoinen teos Matteus-passio.”
Hyvin tärkeän osan Poolametsin koreografisesta työstä muodostavat lapsille suunnatut teokset. Niistä Tuhkimo on kiertänyt monilla festivaaleilla, kauimpana Palestiinassa, ja ehkä tunnetuin ja eniten esitetty on Pähkinänsärkijä. Yleisesti lähimpänä Poolametsin sydäntä ovat teokset, jotka perustuvat puhtaasti liikkeeseen, niistä viimeisin on Yksin – Soolo viidelle.
Viime vuosina Poolametsin ja Aurinkobaletin tulevaisuudet ovat nivoutuneet yhteen. Pandemiavuosina monet suunnitelmat menivät uusiksi, ja uusia suunnitelmia joutui tekemään joskus turhan nopeasti. Aurinkobaletissa on tapahtunut paljon viimeisten viiden vuoden aikana, kun sukupolvi on osittain vaihtunut ja ryhmä on sen myötä nuorentunut. Suurin ja tärkein päivitys tällä hetkellä on uusi tila, jonka Aurinkobaletti sai käyttöönsä juuri ennen kesälomia. Uuden, suuren harjoitussalin toivotaan edes osittain ratkaisevan vapaan kentän esitys- ja harjoitustilojen puutetta.
Aurinkobaletti on ollut mukana kansainvälisissä hankkeissa, mutta Viroon sillä ei ole sen erityisempää suhdetta kuin johonkin muuhun maahan. Vaan entäpä taiteellinen johtaja Poolamets, kuinka hän näkee Viron ja virolaisuutensa kaikkien Suomen-vuosiensa jälkeen?
”Vaikka olenkin nyt suurimman osan elämästäni asunut Suomessa, niin koen olevani silti hyvin vahvasti virolainen, ja kotikaupunkinani pysyy aina Tallinna. Sääli, että yhä vähemmän pystyn viettämään aikaa Virossa, ja siteet kotikaupunkiini löystyvät koko ajan enemmän ja enemmän”, toteaa Poolamets. Työstään hän summaa:
”Aurinkobaletti on kuitenkin ennen kaikkea toinen koti, paikka, missä olen saanut tehdä paljon ja oppia uutta. Ensemble-työskentely on aina tuntunut oikealta, ja Aurinkobaletissa on ollut vahva ensemble koko sen ajan, jonka olen itse ollut mukana ensin tanssijana ja sitten myös koreografina, ja vuodesta 2006 lähtien taiteellisena johtajana. Aurinkobaletti on aina ollut ja pyrkii olemaan jatkossakin ehdoton taiteessaan, ja kaikki pyrkivät antamaan parhaansa tanssitaiteen eteen. Onneksemme lahjakkaita taiteilijoita on ollut talossa aina sen perustamisesta lähtien.”
Aurinkobalettiin voi tutustua osoitteessa www.aurinkobaletti.fi. Aurinkobaletti on myös mukana Turun kirjamessuilla, joiden teemana on tänä vuonna tanssi.
Artikkeli on ilmestynyt viro.nyt-lehden numerossa 3-2023.
