Euroopan kulttuuripääkaupunki Tartto 2024 tuo Etelä-Viroon yli tuhat tapahtumaa
Vaikka Suomessa valmistaudutaan jo Euroopan vuoden 2026 kulttuuripääkaupunki Ouluun, niin suomalaisetkin pääsevät nauttimaan kulttuuripääkaupungista jo aiemmin. Etelä-Viron yliopistokaupunki Tartto julkisti kulttuuripääkaupunkivuoden ohjelmansa, jonka teema on eloonjäämisen taiteet. Yleisölle tuodaan yli tuhat tapahtumaa, joissa liikutaan savusaunasta huipputeknologiaan ja perinnekulttuurista musiikkiin, elokuvaan sekä kuvataiteisiin.
Kaidi-Lisa Kivisalu ja Armas Riives
Keväällä 2017 alkanut matka Euroopan kulttuuripääkaupunkivuoteen 2024 on ollut täynnä mutkia – todellinen näyte Tarton 2024 pääteemasta – eloonjäämisen taiteista.
Tarton kanssa kulttuuripääkaupunkeja ovat Norjan Bodø ja Itävallan Bad Ischl. Tartto odottaa ensi vuonna Etelä-Viroon miljoonaa kävijää. Kaupunki neuvottelee lentoyhtiöiden kanssa, jotta tulevana vuonna liikennöitäisiin taas Helsingin ja Tarton väliä.
Muutosten katalysaattori
Viron ensimmäinen kulttuuripääkaupunki oli vuonna 2011 Tallinna. Tartto jäi tuolloin toiseksi.
”Viro sai silloin ensimmäistä kertaa Euroopan kulttuuripääkaupungin. Aikaisemmin Liettuaan ja suunnilleen samoihin aikoihin Latviaan saatiin myös kulttuuripääkaupungit”, kertoo hakuprosessia vetänyt Erni Kask, joka on nyt Tartto 2024:n kansainvälisten suhteiden johtaja.
Tarkkailijat olivat sitä mieltä, että Tarton hakuprosessi oli jo aiemmin vahva ja siitä opittiin. Kun tuli mahdollisuus hakea uudestaan, päätti kaupunki siihen tarttua.
”Uskon, että ensimmäinen yritys jätti tarttolaisille ja etelävirolaisille tahtoa ja kunnianhimoa tehdä jotain ennennäkemätöntä, ja siksi startattiin uudestaan matkaan”, toteaa Tartto 2024 hakutiimin jäsen Kalle Paas.
Titteliä ei saa siksi, mitä kaupunki on, vaan siksi, mitä se haluaa olla. Tartosta Euroopan kulttuuripääkaupungin tulee olla positiivisten, tulevaisuuteen suuntautuvien muutosten katalysaattori.
Paasin mukaan Euroopan kulttuuripääkaupunki on suurin haaste, mihin tämän kokoinen alue pystyy vastaamaan.
”Olympialaisia emme järjestä koskaan, ne ovat ainakin 50 kertaa kalliimmat kuin yksikään Euroopan kulttuuripääkaupunki. Silti tämä on jotain, jonka saamme tehdä korkeatasoisesti.”
Innokkuus ei kuitenkaan riitä. Tarton päätös hakea uudestaan käynnisti virallisen hakukirjan koostamisen. Seuraava askel oli mennä poliittiselta tasolta ruohonjuuritasolle.
”Se tarkoitti kaupungin eri avainryhmien ottamista mukaan, tilaisuuksien ja neuvotteluiden järjestämistä”, selventää Kask.
Hallituksen näkemykset Tartosta eivät välttämättä vastaa taiteilijoiden tai kulttuurituottajien näkemyksiä. Euroopan rajalla sijaitseva alue on setukaisten, võrulaisten ja vanhauskoisten koti. Lisäksi siellä asustaa kukoistava tiedekenttä, jonka keskiössä on korkeatasoinen Tarton yliopisto sekä vilkas IT-sektori startup-firmoineen. Kulttuuripääkaupunkiprosessiin antoi erilaisen panoksensa yli tuhat ihmistä.
Etelä-Viron kuntien kutsuminen mukaan kulttuuripääkaupunkiin oli tärkeä päätös.
”Ymmärsimme nopeasti, että on tarkoituksenmukaista yhdistää voimat meitä ympäröivien kuntien kanssa. Hakutiimi tapasi vuonna 2018 kunnanjohtajat, jotka suostuivat kumppanuuteen. Nyt alueemme kattaa neljäsosan Virosta, noin 260 000 ihmistä. Se riittää Euroopan laajuiseen näkyvyyteen, ilman koko aluetta olisimme todella pieni”, toteaa Paas.
Satojen saatujen ideoiden joukosta kulttuuripääkaupunkitiimi valitsi hakukirjaan 33 ehdotusta, joiden avulla näytettiin, mitä on aikomus tehdä.
”Meillä oli paljon hyviä ideoita! Heti hakemisemme jälkeen monet ulkomaiset asiantuntijat halusivat auttaa meitä. Yksi heistä tuli kylään Tarttoon, ja ajelimme hänen kanssaan ympäri kaupunkia. Kierroksen lopuksi kerroin hänelle tarinan suihkulähteen suutelevista opiskelijoista. Hän ehdotti, että meidän pitäisi keksiä siitä jotain”, muistelee Kask.
Tuosta tapaamisesta syntyi projekti Suudlev Tartu, joka tuo ensi vuonna Tarttoon ennätyksellisen yhteispussauksen.
Eloonjäämisen taiteet
Jokaisella Euroopan kulttuuripääkaupungilla on taiteellinen konsepti, luomisen ja viestinnän johtolanka. Tartto 2024:lle se on eloonjäämisen taiteet.
Sen parhaimman johtoajatuksen löytäminen oli vaikeaa, kertoo Erni Kask:
”Kirjoitimme haasteemme ylös, mutta emme löytäneet oikeita sanoja. Meidän kilpailijallamme, Viron kolmanneksi suurimmalla kaupungilla Narvalla, oli todella vahva slogan ’Narva is next’. Sitten eräänä talvi-iltana sain hakukirjan tekijä Berk Vaherilta sähköpostin, jossa hän esitteli eloonjäämisen taiteita. Loppu on historiaa.”
Aluksi teema syntyi pikkukaupungin yhteisistä huolista, kuten saavutettavuusongelmista ja väestön vähenemisestä. Toinen aspekti oli ilmastonmuutos ja sen vaikutus alueeseen.
Jo ennen tiimiin liittymistä Tartto 2024:n taiteellinen johtaja Kati Torp tunsi, että konsepti osuu hyvin hänen kiinnostuksenkohteisiinsa.
”Olin juuri kuratoinut Ranskassa näyttelyn, joka käsitteli ilmastoasioita. Olin positiivisesti yllättynyt, että Tartto 2024 valitsi sen aiheen, kiitos sen, oli konseptiin helppo henkilökohtaisestikin samaistua.”
Ajan kuluessa eloonjäämisen taiteet muuttuivat joksikin uudeksi ja melko profeetalliseksi. Tänään voi tuntua, että koronapandemia on vankasti takana, mutta kriisin ensimmäiset päivät olivat musertavia. Eloonjäämisen taiteista tuli taiteiden eloonjäämistä, ja tuottajien piti löytää tapoja, joilla selviytyä budjettileikkauksista ja suluista sekä pitää yllä taiteellisia prosesseja.
Juuri, kun pandemiasta oli jotenkin päästy yli, iski uusi kriisi koko Eurooppaan.
”Ei mennyt kauaa, kun jouduimme katsomaan silmästä silmään Venäjän hyökkäystä Ukrainaan. Se sai ajattelemaan eloonjäämisen taiteita niiden kaikkein perustavanlaatuisimmassa merkityksessä. Ja nyt shokeeraa Israelin ja Hamasin sodan nopea eskalaatio”, sanoo Torp.
”Aika on kuitenkin opettanut meille yhden tärkeimmän eloonjäämisen taiteen. Tarton ja Viron rajat eivät ole vain maantieteellisiä merkkejä. Elämme hetkessä, jona Euroopan yhteistyö, yhtenäisyys ja demokratia ovat kulttuurin edistämisessä elintärkeitä.”
Senkään puolesta ei Tartossa ja Etelä-Virossa ole kaikkea menetetty, sillä keskiössä ovat eloonjääminen – ei hiipuminen –, ratkaisujen löytäminen ja pyrkiminen kohti parempaa tulevaisuutta. Konsepti on avoin tulkinnoille ja jopa huumorille, kuten tarttolaiset katutaiteilijat näyttivät.
”Kun Euroopan kulttuuripääkaupungin valintajury kävi ennen päätöstään meillä kylässä, pyysimme, että Tarton katutaiteilijat tekisivät graffiteja teemalla eloonjäämisen taiteet. Ja he tekivät! Tosin seuraavana päivänä he palasivat töidensä luo ja lisäsivät sanan ’taide’ eteen suuren F-kirjaimen. Syvä kumarrus heille – saimme näin konseptiimme tarpeellista leikkisyyttä ja myös ironiaa”, toteaa Kalle Paas.
Kulttuuri viitoittaa tien
Jotta aluetta saisi muutettua positiivisemmaksi ja paikallisten kulttuurituottajien osaamista vahvistettua kansainvälisten kumppanien ja rahoituksen avulla, päätti tiimi etsiä uusia projekteja eri ohjelmahakujen kautta. Ensimmäinen haku oli suunnattu Etelä-Viron kulttuurituottajille, ja siinä etsittiin tapahtumia Tartto 2024:n alueen 19 kunnasta.
Näin ohjelmaan liittyivät kansanrunoutta, tanssia ja musiikkia mystisesti yhdistelevä Paganlik pärimusÖÖ (’pakanallinen perinneyö’) sekä Linda-kolhoosin legendaariset seuraintalon juhlat henkiin herättävä Kirev Linda.
Toinen, Tarton kansainvälinen ohjelmahaku, osoittautui erityisen kosmopoliitiksi, ja siihen hakijoita oli yli 20 maasta. Esimerkiksi kansainvälinen teatterifestivaali NAKS esittelee uusimpia teatteriesityksiä lapsille ja nuorille. Simple Session puolestaan tuo vuonna 2024 kuuluisan temppupyöräilijöiden ja skeittareiden huipputapahtuman takaisin kotiin.
Viimeinen ohjelmahaku keskittyi pieniin ruohonjuuritason projekteihin.
”Viimeinen ohjelmahakumme oli todellinen jackpot, lisäsimme ohjelmaamme niin paljon uusia aloitteita eri yhteisöistä, joita ei ennestään ollut mukana”, kertoo Torp.
Noiden uusien ideoiden joukkoon kuuluu suomalaisten kanssa pidettävä Alasti tõde (’alaston totuus’) eli mielipidefestivaali saunoissa, vastasyntyneille tarkoitettu galleria, drag-esityksiä ja ukrainalaisten yhteisön Mittevarjevõrk (’turvaton verkko’).
Vaikka suurimman osan ohjelmasta toteuttavat paikalliset kulttuurituottajat ja -organisaatiot, niin Tartto 2024 järjestää myös suurtapahtumia. Tarton vuoden 2024 huippuhetkiä ovat Euroopan kulttuuripääkaupungin avajaisseremonia 26. tammikuuta Emajoen rannoilla, suuri kesäjuhla 6. heinäkuuta sekä yli kuukauden kestävä kulttuuriohjelma Tarton autottomalla puistotiellä. Kulttuuripääkaupunkivuosi päättyy 30. marraskuuta juhlalliseen päätösseremoniaan.
Yli viisivuotinen taival on saamassa päätöksensä. Kohta kaikki katseet suuntautuvat Tarttoon ja Etelä-Viroon sekä sen rakkaudella kuratoituun ohjelmaan, joka on täynnä autenttisia, ainutkertaisia elämyksiä.
Ohjelmapoimintoja
Kõik on üks (26.1.) on Tartossa Emajoen yllä järjestettävä näytös, joka on osa kulttuuripääkaupunkivuoden juhlallista avajaisseremoniaa.
Alasti tõde (10.–11.5.) eli mielipidefestivaali saunassa näyttää suomalaisen yhteiskunnan johdolla, millaista on hyvä keskustelukulttuuri. Saunassa ollaan yhdenveroisia, siellä ei ole titteleitä eikä kunniamerkkejä. Ilman älylaitteita asioista puhutaan niiden oikeilla nimillä.
Suomalais-ugrilaisella festivaalilla Unustatud rahvad (’unohdetut kansat’) (14.–15.6.) kuullaan ranskalaisen kuoron ja orkesterin esittämänä Veljo Tormiksen legendaarinen kuorosarja sukukansojen tarinasta. Samaa teemaa jatkavat elokuvafestivaali ja konferenssi.
Ryoji Ikedan yksityisnäyttely (1.11.2024–2.3.2025) tuo Tarttoon maailmankuulun ääni- ja valotaiteilijan massiivisen, mielet valtaavan tilataideteoksen, joka pohjautuu Tarton yliopiston genomiikan instituutin tutkimukseen sekä ääni-installaation, joka valmistuu yhteistyössä Viron filharmonisen kamarikuoron kanssa.
Musiikki- ja runoesitys Piir (’raja’) (7.5.) tuo esille rajalla jaetut kaksoiskaupungit ja kommentoi rajalla asumista, rajojen ylittämistä sekä uusien rajojen syntymistä. Teos kiertää seuraavat kolme vuotta ja saapuu vuonna 2026 Ouluun, sen vuoden kulttuuripääkaupunkiin.
Rahamaa (6.6.–21.6.) on virolaistanskalainen esitys ja kertoo pimeän talouden katastrofaalisesta vaikutuksesta demokratiaan eli Danske Bankin rahanpesuskandaalista.
Sürrealism 100 (15.3.–8.9.) tuo Tarton ja Prahan yhteistyönä yleisön eteen Itä-Euroopan taidehelmet. Satavuotiaan surrealismin ajatukset ovat tuoreita tänäkin päivänä ja auttavat setvimään yhä ajankohtaisempia henkisen terveyden kysymyksiä.
Metsikud bitid (’villit bitit’) (25.5.–15.9.) on teknologisen taiteen ulkonäyttely, joka saa katsojan pohtimaan luonnon ja teknologian yhteyksiä. Projekti kulminoituu Otepään lähellä Maajaam -teknologia- ja taidetalossa pidettävään näyttelyyn.
Suudlev Tartu (18.5.) eli ennennäkemätön yhteissuutelu Raatihuoneen torilla kuolemattomien Euroviisu-hittien säestyksellä. Euroviisut vuonna 2014 voittanut itävaltalainen Conchita Wurst esiintyy.
unda (19.–22.9.) tuo Tallinnan Hall-klubin kanssa Tarttoon rosoisen urbaaneja konemusiikkijuhlia, sukeltaa klubikulttuuriin sekä käy dialogia yöelämästä kertovan näyttelyn ja konferenssin kanssa.
Stencibility (kesä–heinäkuu) esittelee Tarton omaperäistä katutaidetta. Aiemmin näyttely Hello Mister Police Officer keräsi katsojia maineikkaassa Neurotitan-galleriassa maailman katutaidepääkaupungissa Berliinissä. Tänä kesänä näyttely matkasi Aberdeeniin Nuart-festivaalille, ja vuonna 2024 se saapuu Tallinnaan ja festivaalille Tarttoon.
Tabamatu kõla (tammi–syyskuu). Kansainvälisesti tunnettu ja palkittu brittiläinen multimediataiteilijoiden ryhmä Blast Theory haastattelee nuorten avulla etelävirolaisia. Vaikka haastattelut keskittyvät menneeseen, tehdään tarinoiden pohjalta Tarton ja koko alueen näyttelijöiden kanssa erikoistehostein varustettu elokuva, joka kuvaa Tarton ja Etelä-Viron tulevaisuutta vuonna 2074.
Euroopan kulttuuripääkaupunki Tartto 2024
- Tartto viettää kulttuuripääkaupunkivuoden avajaisia 26.1.2024. Katso ohjelma: www.tartu2024.ee
- Tarton ja Etelä-Viron kulttuuripääkaupunkivuoteen kuuluu yli 1 000 tapahtumaa.
- Kulttuuripääkaupunkivuoden tapahtumiin odotetaan miljoonaa kävijää.
- 260 000 ihmistä asuu Tartossa ja Etelä-Virossa.
- Euroopan kulttuuripääkaupunkiin 2024 kuuluu neljä maakuntaa.
- Etelä-Virossa puhutaan viittä eri viron murretta: setoa, võroa, mulgia, kodavereä ja tarttoa.
- Etelä-Virossa on yksi kuningaskunta, Seto kuningriik.
Artikkeli ilmestyi viro.nyt-lehdessä 4-2023.
Suomennos: Kirsi Bongwirnso
