Sekä Suomessa että Virossa vietetään pian juhannusta, tosin virolaiset saavat tänä vuonna hiukan pidemmän keskikesän viikonlopun, kun siellä kiinteä juhannuspäivä 24.6. osuu maanantaille.
Esa Sironen
”Kun kuusivuotiaana kävin ensi kertaa Kahutsin maalinnassa, tuntui, kuin olisin siellä syntynyt”, kertoo Andres Peet ja painaa käden sydämelleen.
”Tajusin heti, että minun juureni ovat siellä.”
Andres Peet tunnetaan lähipiirissään Neemen kylässä lentäjänä. Se on yksi hänen monista identiteeteistään. Ammatteja löytyy monia, alkuperäisimpänä sähköasentaja.
Kahutsin maalinna sijaitsee Pöiden pitäjässä Saarenmaalla. Se on yksi sikäläisistä, viikinkiajalla maasta ja kivistä rakennetuista soikion muotoisista linnoituksista. Sisäpihan pituus on noin sata metriä, leveys puolet siitä. Pihan keskellä on sijainnut kaivo.
Saarenmaan maalinnat menettivät sotilaallisen merkityksensä, kun saksalaiset ristiritarit 1200-luvun alussa valloittivat Saarenmaan. Vallien ulkoseinän korkeus on ollut viidestä kahdeksaan metriin. Voi kuvitella, kuinka näyttävä linnoitus on ollut omana aikanaan, kun jyhkeiden vallien päälle on kohonnut vielä puinen suojapaalutus.
Nykyisin maalinnoituksia voi pitää Kaalin meteorin tekemän kraaterilammen ohella Saarenmaan kiehtovimpina esihistoriallisina muistomerkkeinä.
Juhannuksena Kahutsin maalinnassa poltetaan kokko, jaanituli. Paikalle tuodaan koju, josta myydään saslikia ja savustettua kalaa. Orkesteri soittaa ja väki tanssii musiikin tahdissa loppuillasta, niin että heinät pölisevät.
Kahutsin maalinnan jaanitulien perinteeseen oli päässyt muodostumaan 15 vuoden tauko, kunnes Andres Peet Pöiden kuntakokouksessa vuonna 2002 ehdotti juhannustulien pelastamista.
Andres asuu keskellä pientä Neemen kylää. Hänen kotitalonsa paikalla on ollut aikoinaan saksalainen kartano eli moisio. Arkeologit ovat kaivelleet pihaa ja löytäneet yhtä ja toista aiheeseen liittyvää.
Vieressä, kivenheiton päässä, on kylän edesmenneen sepän Mihkel Rannan elämäntyönään luoma dendraario eli kasvitieteellinen puutarha. Sen sata pensas- ja puulajia istutettiin 30 vuoden aikana sekä sitkeydellä että kasvien tuntemuksella.
Puutarhan takaa, laajan peltoaukeaman reunasta, löytyy Andres Peetin kekseliäs lentolaite. Sen runkona on purjekone, johon on istutettu potkuria pyörittämään Volkswagenin moottori. Sillä Andres on lennättänyt kylänsä asukkaat mummoja ja vaareja myöten yläilmoihin näkemään kotiseutunsa linnun silmin.
Eräs isoäiti kuvasi tuntemuksiaan kyläläisille koneesta noustuaan:
”Kõik on puhas!”
Yläilmoihin ei silmään erottunut iänikuisia rikkaruohoja, roskia eikä korjaamista kaipaavia rikkinäisiä nurkkia.
Lue lisää virolaisesta juhannuksesta täältä: www.visitestonia.com/fi/juhannus-virossa
