SVYL 30 -aikajana – vuodet 1988-2000

Marraskuussa 1988 Viron kirjailijaliiton varapuheenjohtaja Jaak Jõerüüt ja kansainvälisten asioiden sihteeri Ülo Tuulik tapaavat Suomalaisuuden liiton toimistolla puheenjohtaja Erkki Pihkalan ja pääsihteeri Jari P. Havian. Virolaiset vieraat esittävät toivomuksen rahakeräyksestä virolaisen kulttuurin tukemiseksi. Suomalaisuuden liitto hakee Uudenmaan lääninhallitukselta rahankeräyslupaa joulukuussa.

Ohjelmassa on tähän päivään asti jatkunut seppeleen laskun Vanhankirkon puistossa Viron vapaussodassa kaatuneiden suomalaisten vapaaehtoisten haudalla, iltatilaisuus Suomalaisella Klubilla ja vuodesta 1991 alkaen seppelten lasku Suomen jatkosodassa kaatuneiden virolaisten vapaaehtoisten muistomerkillä Malmin hautausmaalla.

Kokouksen johtajana toimii Seppo Zetterberg, sihteerinä Jari P. Havia. Paikalla on edustettuna kymmenen eri tahoa: Friedebert Tuglas -seura, Lapuan Suomi-Viro -seura, Porin seudun Suomi-Viro-seura, Seinäjoen Suomi-Viro-seura, SN-seuran Eesti-jaosto, Suomalaisuuden liitto, Suomi-Viro-seura, Tampere-Tartto-seura, Viro-keräys ja Viron muinaismuistoyhdistyksen tuki. Lisäksi paikalla on Viron radion toimittaja Andres Jõesaar.

Kokous asettaa työryhmän pohtimaan ”Viro-työtä tekevien yhdistysten tulevia yhteistyömahdollisuuksia”. Työryhmään kuuluvat Jari P. Havia, Esko Hautala, Petri Juuti ja Eva Lille.

Eva Lillen varamiehenä paikalla on Tapio Mäkeläinen. Kokoontumisen jälkeen työryhmä suosittelee yksimielisesti yhteisen neuvottelukunnan perustamista Viro-asioiden yhteistä ajamista varten.

Kirje alkaa seuraavanlaisesti:

”Viime päivien traagiset tapahtumat Baltian maissa ovat sykähdyttäneet koko Suomen kansaa. Tällä hetkellä veljiemme virolaisten sekä lähinaapureittemme latvialaisten ja liettualaisten yllä leijuvat synkät pilvet. Baltian kansojen kohtalo on jälleen kerran vaakalaudalla”.

Ensimmäisenä liiton puheenjohtajana toimii tamperelainen tutkija Petri Juuti, varapuheenjohtajaksi valitaan Veikko Aalo Porista ja filosofian maisteri Jari P. Havia vantaalta.

Liiton vuosikokouksen julkilausumassa esitetään Baltian maiden ottamista mukaan pohjoismaiseen yhteistyöhön ja Pohjoismaiden neuvostoon, vaaditaan virolaisten viisumipalvelujen parantamista Tallinnassa ja kiirehditään Viron tiedotustoimiston perustamista Helsinkiin.

VYL:n toimesta Suomessa vierailee eri Viro-seuroissa ja muiden järjestäjien tilaisuuksissa lukuisia virolaisia alustajia ja esitelmöitsijöitä, muun muassa päätoimittaja Sirje Endre, kulttuuriministeriön kansainvälisten asioiden päällikkö Madis Järv, kansanedustaja Jaak Jõerüüt ja kirjailija Viivi Luik. Vierailut jatkuvat aktiivisesti tulevina vuosina.

21.8. Viron kongressin henkilötodistusten (isikutunnistus) ensimmäiset kappaleet jaetaan Pärnun Raatihuoneella Viron vapaussodan neljälle veteraanille. Juhlavan tilaisuuden kansainväliset vieraat ovat Estonian American National Councilin K. Jaak Roosaare ja VYL:n varapuheenjohtaja Jari P. Havia.

Liiton lähimmät kumppanit Virossa ovat Viro-Suomi-seura, Tarton Suomi-seura, Pärnun Suomi-seura, Inkerinsuomalaisten liitto ja Tarton inkerinsuomalaisten seura, Viron parlamentin Suomi-ystävyysryhmä sekä Viron komitea.

ESTO-päivät kokoavat yhteen kaikkialla maailmassa asuvia virolaisia vaalimaan virolaisuutta ja viron kieltä.

Muun muassa
25. huhtikuuta järjestetään Turussa yhteistyössä Turun seudun Viro-seuran kanssa Virolais-suomalainen kulttuuriseminaari. Seminaarissa esiintyvät mm. kirjailija Maimu Berg, dosentti Reet Kaasik Tarton yliopistolta, taiteilija Epp-Maria Kokamägi ja kirjailija Jukka Parkkinen.
10. lokakuuta pidetään Heimotyö eilen – tänään -seminaari Helsingissä yhdessä Suomalaisuuden liiton kanssa. Pääpuhujana toimii kansanedustaja Andres Heinapuu.

Toimisto sijaitsee Tallinnassa E-S Pressin toimitiloissa (Toompuiestee 30). Avajaisia vietetään näyttävästi elokuussa 1992.

Tilaisuuksissa vierailevat muun muassa historianturkija Paavo Palk, kansanedustaja Tiit Sinisaar, Viron hallituksen Narvan-erikoisedustaja Indrek Tarand ja elokuvaohjaaja Hardi Volmer.

Huhtikuussa vietetään Suomalais-virolaista ympäristöiltaa Helsingin yliopistossa. Tilaisuuteen osallistuvat maiden ympäristöministerit Sirpa Pietikäinen ja Andres Tarand.
Syyskuussa järjestetään Suomalais-virolainen talousseminaari yhteistyössä Pro Estonia -lehden kanssa Helsingissä.

Yhteistyössä Tarton Suomi-yhdistyksen kanssa.

Järjestetään Pärnussa kesäkuussa 1994 yhteistyössä Pärnun Suomi-yhdistyksen kanssa. Matkan aikana osallistutaan myös Inkerinsuomalaisten laulujuhlille.

Päätapahtuma järjestetään Helsingissä.

Puhujina mm. kansanedustajat Marju Lauristin, Karin Jaani ja Mart Laar, professori Arno Kirt, toimittaja Imbi Paju, Viron suurlähetystön kulttuuri- ja lehdistösihteeri Merle Pajula, Suomen Viron-instituutin johtaja Seppo Zetterberg, Viron Suomen-instituutin johtaja Kulle Raig. Lisäksi liiton jäsenjärjestöjä kiertää asiantuntijajoukko luennoimassa koulutuksesta ja opiskelusta Virossa.

Yhteistyössä Viron inkerinsuomalaisten liiton kanssa. Pääpuhujana professori Ott Kurs.

Liitto avustaa jäsenyhdistyksiään paikallisten Viro-viikkojen järjestämisessä Pirkanmaalla, Satakunnassa, Keski-Suomessa ja Turussa, jossa pidetään Viro-kuukausi. Ohjelmat sisältävät seminaareja, näyttelyitä ja erilaisia kulttuuritapahtumia.

Tallinna-keskuksen tiloihin Yrjönkadun uimahallin taloon.

Eduskunnan Viro-ystävyysryhmän kanssa eduskunnassa.

Tallinna-keskuksen Paluumuuttaja-projektin tavoitteena on aktivoida inkeriläisiä paluumuuttajia aktiivisiksi yhteiskunnan jäseniksi ja poistaa ennakkoluuloja heidän ja suomalaisten väliltä. Lisäksi VYL osallistuu Lähimaakuntayhteistyö-projektiin, jonka tarkoituksena on kartoittaa virolaisten ja inkeriläisten maahanmuuttajien tilannetta ja tarjota valmiuksia sopeutua suomalaiseen yhteiskuntaan.

Elokuussa 20.8.1996 – lehdistö- ja luentotilaisuus Viro viisi vuotta yhteistyössä Suomi-Viro-seuran ja Tallinna-keskuksen kanssa.
18.9.1996 Järjestötoiminnan mahdollisuudet kulttuuriyhteistyössä -seminaari Helsingissä.
19.9.1996 Viron ja Suomen kulttuurisuhteiden kehittäminen -seminaari Helsingissä
29.11.1996 Viron ja Suomen suhteiden hankauskohdat -seminaari Tallinna-keskuksessa Helsingissä.

24.5.1997 Viisumivapausseminaari Tallinnassa ja samaan aikaan järjestetty viisumivapausristeily. Teemoina maidemme kulttuurisuhteet, turismi, kauppasuhteet, julkinen järjestyksenpito ja virolais-suomalainen ystävyystoiminta.

Muita seminaareja mm. Viro-ympäristöseminaari Ecocity 97-messuilla Wanhassa Satamassa ja Viron tie EU-jäsenyyteen -seminaari Annantalossa, Helsingissä.

VYL:n toimesta useilla paikkakunnilla käy puhumassa virolaisia esitelmöitsijöitä, joista nimekkäin on kansanedustaja ja entinen pääministeri Mart Laar.

Pääjuhlassa Helsingin yliopiston juhlasalissa juhlapuheen pitää Viron parlamentin varapuhemies Tunne Kelam. Toisena puhujana on toimittaja Barbi Pilvre. Kansanjuhlassa Suomalaisella klubilla vierailee suurlähettiläs Mati Vaarman.

SVYL:n pääsihteeri Kulle Raig laskee seppeleen Pajun taistelun muistomerkille Valgan lähelle. Samanlaisia seppeleitä tuli lasketuksi myöhemmin Metsäkalmistolla jatkosodan virolaisvapaaehtoisten eli Suomen-poikien muistomerkille: yhteistyö veteraanien  kanssa oli osa SVYL:n toimintaa.

Viron itsenäisyyspäivän juhlallisuudet sujuvat perinteiseen tapaan seppelten laskulla ja puheilla Malmilla ja Vanhan kirkon puistossa. Lisäksi Viron suurlähetystö ja VYL järjestävät Temppeliaukion kirkossa Vuodenajat-konsertin. Esiintymässä Tiit Petersonin kamarikokoonpano solistinaan Leili Tammel. VYL järjestää saman konsertin myös Malmitalossa 23.2.

Yhteistyössä Viron suurlähetystön kanssa.

Opetusministeriöltä saadun avustuksen turvin VYL toteuttaa kuudelle virolaiselle suomen kielen opettajalle kahden viikon kielikylvyn.

Keravan Viro -seura perustetaan 20.8.1999. Kulttuurinvaihto ja sosiaalinen avustustyö ovat olleet aina toiminnalle keskeisiä. Keravan kumppanuuskaupungiksi tulee Keila ja seura edistää sen etsintää. Nyt avustuskohteena on Tapan kehitysvammaisten hoitokoti.

Lisätietoa seurasta löydät seuran Facebook-sivulta.

VYL:n kabinettiin Tuglas-seuran Martin markkinoille on sisustettu 1930-luvun lopun virolaiskahvila ajan hengen mukaisine tarjoilijoineen.

VYL alkaa myöntämään omaa ansiomerkkiä ja siihen kuuluvaa kunniakirjaa. Ansiomerkki myönnetään tunnustuksena pitkäaikaisesta ja arvokkaasta toiminnasta Suomen ja Viron yhteistyön edistämisessä. Viron itsenäisyyspäivän kansanjuhlassa Suomalaisella klubilla VYL jakaa ensimmäiset ansiomerkkinsä Viron suurlähettiläs Mati Vaarmanille ja VYL:n kunniapuheenjohtaja Kalervo Hoville.

Pääsihteeri Kulle Raigin ja juuri Rudolf-hoitokodin perustaneen virolaismies Vello Sternhofin satunnainen kohtaaminen laivamatkalla Helsingistä Tallinnaan synnytti yhteistyön, jonka avulla hoivakotia tuettiin SVYL:n toimesta Suomesta käsin. Vuosina 2000-2002 Rudolf-koti oli SVYL:n eräänläinen virallinen avustuskohde, jota markkinoitiin jäsenyhdistyksille ja johon kerättiin aktiivisesti tarvikkeita Suomesta. Sittemmin Virolaisen kulttuurin ystävät Virkku ryhtyi eräänlaiseksi kummiksi Rudolf-klubille.

27.5.2000 yhdessä muiden Viro-järjestöjen kanssa Furuvikin huvilalla.