SVYL:n viestintä- ja projektikoordinaattori Lissu Kirves opiskelee viron kieltä nyt kolmatta vuotta. Helsingin työväenopiston peruttua kaikki meneillä olevat kurssinsa, peruuntui myös viron kielen opettaja Maiu Juurikin vetämä Viro 2. Tässä artikkelissa Lissu testaa erilaisia verkkopalveluita, jotka tarjoavat mahdollisuuden oppia viron kieltä ja kuulla virolaista puhetta.
Sanakirjat haltuun!
Heti alkuun sanakirjavinkki. Eesti Keele Instituutti (viron kielen instituutti) tarjoaa useita eri sanakirjoja sivuillaan. Yksi niistä on vuonna 2019 julkaistu Viro-Suomi -verkkosanakirja ja yksi kiinnostavimmista kielen oppijalle on viron kielen ”selittävä” sanakirja, joka kertoo viroksi sanan merkityksistä. Tässä voi oppija kehittää omaa sanavarastoaan varsin kivalla tavalla.
Oman oppikirjan sanaston oppiminen
Usein oppikirjojen sisältö on jaettu lukuihin ja teemoihin, joita kulloinkin opitaan. Helsingin työväenopiston Viro 2 -kurssin oppikirja on Meie Keelesild, joka antaa jokaisen luvun jälkeen tarpeellisen sanaston ja usein myös teemaliitännäistä sanastoa. Sanaston oppimiseksi tunnin jälkeen (ja nyt kun tunteja ei ole), olen käyttänyt nettisivua nimeltä Quizlet.
Quizletiin voi jokainen luoda oman profiilin ja siellä luoda sanastoja, joita haluaa oppia. Esimerkiksi kaikki kyseisen kappaleen sanaston sanat. Ohjelma tarjoaa pelinkaltaisen näkökulman oppimiseen ja varmistaa eri tavoin, että sanat tulevat tutuksi. Voit testata palvelua itse luomani Meie Keelesild -kirjan 15. kappaleen ”Jälle Teel” avulla tästä.
Plussat: Kiinnostava ja viihdyttävä tapa oppia, sanat toistuvat eri tavoin eri järjestyksessä. Löytyy selkeän nettisivun lisäksi sovellus, jonka voi ladata puhelimeen.
Miinukset: Quizlet on englanninkielinen ohjelma, eivätkä kaikki viron kielen opiskelijat osaa välttämättä riittävästi englantia.
Sanaston oppimisen palveluita netissä
Tällä hetkellä testailen erilaisia verkkopalveluita, jotta saan monipuolistettua omaa oppimistani ja kartutettua sanastoa. Toiveena on löytää kielen oppimisen palveluita, jotka tarjoavat viihtyisän ja helppokäyttöisen alustan tätä varten.
Keeleklikk.ee -sivusto tarjoaa oppimisympäristöt alkeistasolle ja B1-tasosta eteenpäin: keeleklikk ja keeletee -ohjelmat. Sivusto on maksuton, mutta sinne tulee kirjautua sisään. Itse olen opiskellut Keeleklikk -oppimisympäristössä ja se on ollut viihtyisä keino oppia viroa.
Plussat: Yksinkertainen ja mukava alusta, jossa on kuvia, videoita ja pelillinen alusta. Jossain vaiheessa lähetetään s-postiviestejä vironkielen opettejalle, joka vastaa viesteihin ja kommentoi kirjoitusta.
Miinukset: Englanninkielinen pohja, kaikki video-osuudet ovat englanniksi. Toistaalta ohjeistukset tarjotaan myös viroksi, joka pakottaa tutustumaan viron kieleen paremmin.
Testasin myös Virpi Tahvanaisen viro.nytin artikkelin kielikurssit, joista Ylen vanha kunnon Heikki Kinnusen tähdittämä Neal kummi tuli kahlattua läpi melkein päivässä.
Plussat: Ei vaadi kirjautumista. On suomalaiselle oppijalle suunnattu. Kielen oppijalle kertaus ei ole koskaan pahitteeksi ja tein itsekin paljon muistiinpanoja lausejärjestyksistä ja jopa nauroin pariin otteeseen.
Miinukset: Aika nopeasti katsottu läpi jos on jo opintoja takana. Aika vanha sarja, tehty jo 2002. Sinänsä antaa nostalgiatripin 2000-luvun alkuun, mutta myös tarjoaa vanhanaikaista käsitystä virolaisuudesta ja Virosta.
Testasin lisäksi wordive-palvelua ja se oli aluksi maksuton, mutta nyt 17.3. alkaen palvelun edullisin kustannus on 9,99 €/kk. Suomenkielinen alusta vaikuttaa varsin selkeältä käyttää, mutta on hyvin yksinkertainen palvelu, eikä tarjoa ainakaan aluksi infoa kieliopista.
Elikkäs miten sen kieliopin kanssa?
Kieliopin ymmärtäminen ilman opettajaa onkin mielestäni se suurin haaste etäopiskelussa. Sanastoa on mukava oppia ja päivittää, mutta kieliopin kertaaminen ei ehkä ole niin helppoa ja maistuvaa puuhaa.
Itse aion perehtyä asiaan yhdistelemällä kirjan tarjoamaa kielioppia sekä netin tarjontaa. Nael kummin pohjalta tehty Ylen viron kielioppikurssi voisi olla testaamisen arvoinen. Siinä käydään läpi viron kieliopin alkeet varsin perusteellisen näköisesti, mutta samalla sivusto ei näytä kauhean ahdistavalta (tai puuduttavalta). Kertaus tässä aiheessa ei olisi itselle pahitteeksi.
Keväämmällä alkavat myös uudet Tuglas-seuran verkkokurssit, joita vetävät opettajat Maiu Juurik ja Helja Kirber. Kannattaa seurata tiedotusta kursseista Tuglaksen kanavissa.
Kuula ja vaata!
Itselle yksi haastavimmista asioista viron kielen ymmärtämisessä on virolaisten nopea puhe ja myös äänteiden ymmärrys. Viron kielessä kun on sitä pitkää ja ylipitkää ääntämistä, mitä näin suomalaisena on välillä haastava tulkita. Minun neuvoni itselle ja muille on: kuunnelkaa vironkielistä radiota ja katsokaa vironkielisiä ohjelmia.
Itse olen ihastunut Suomeenkin vastikään lanseeratun IDA radion ohjelmiin. Tarjolla on monipuolisesti vaihtoehtomusiikkia, mutta myös keskusteluohjelmia, kuten Rõhk, Soojad Suhted tai Materialism. Jos IDA Radio ei tunnu omalta, myös Klassikaraadio ja Vikerraadio tarjoavat sisältöjä netissä. Ja vanha kunnon ETV tarjoaa kiinnostavaa sisältöä. Itse juuri Kross-haasteeseen osallistuneena ja Wikmanin pojat -teoksen lukeneena aloitin Wikmani Poisid -sarjan kanssa.
Vaikka paljon keskusteluista meneekin vielä ohi, jotain sieltä aina tarttuu ja pian huomaakin seuraavansa keskustelun sisältöä, ei niinkään tarttuvansa jokaiseen sanaan mitä ei ymmärrä. Ehkä oppii jopa viimein ääntämää sen pirullisen õ-kirjaimen.
Testaa kielitaitoasi
Mielenkiinnosta voi myös tehdä erilaisia kielitestejä. Näitä etsiskelin hieman netistä ja löysin Viron maahanmuuttoviroston kielisivuston, jossa voi testata omaa tasoaan ja ymmärrystään erilaisten testien avulla. Ei vaadi kirjautumista.
Kirjoita!
Vielä loppuun aivan itsestään selvä vinkki, joka on toiminut ainakin itselle: kirjoita ylös kiinnostavia sanoja, lauserakenteita ja lausahduksia. Aina kun opiskelen, vaikka verkossakin, vieressäni on vihko, johon kirjoitan kiinnostavia lauseita ja sanoja ylös. Tarkoituksena ei ole selata sanoja jälkikäteen, vaan saada sanaan tai lauseeseen tuntumaa, jotta se jää paremmin mieleen. Yksi hauska tapa oppia, joka osoittautua Tallinnassa asuessani mielekkääksi, oli kirjoittaa post-it -lapuille ylös eri teemoilla kiinnostavia sanoja: keltaiset olivat suomalaiselle hauskalta kuulostavia sanoja, siniselle post-it:lle kirjoitetaan päivittäistä käyttösanastoa, vihreälle lapuille niitä, jotka eivät millään jää mieleen jne. Käytä itsellesi kiinnostavaa ja toimivaa järjestelmää ja laita post-it -laput seinälle, jotta voit katsella niitä ajoittain.
Tämän artikkelin myötä toivon kaikille hyvää etäopintojen aikaa ja tsemppiä karanteeniin!
