Viron maatalousministeriö nimesi toukokuussa Haapsalun ja Läänemaan Viron vuoden makualueeksi ja luovutti tittelin yhteyteen kuuluvan kiertohaarukan. Nimeämisen tarkoitus on, että kyseinen alue on virolaisten makujen ja makuelämysten suunnannäyttäjä sekä oman alueensa ruokakulttuurin esittelijä. Makujen vuosi keskittyy alueen ruokaperinteeseen, ruuantuottajien, ravintoloiden ja kahviloiden esittelemiseen ja esille nostamiseen.
Teksti: Kaja Karlson, julkaistu alunperin viro.nyt -kulttuurilehden numerossa 3/2020
Viron ruoka-alue on valittu vuodesta 2016 lähtien maatalousministeriön toimesta ja se on osa virolaisen ruuan esittely- ja myynninedistämisohjelmaa. Toissavuonna titteliä kantoi Pärnumaa, nyt Vana-Wõromaa luovutti tittelin Läänemaalle.
Miltä maistuu Läänemaa?
Läänemaa sijaitsee Viron länsirannikolla ja sen ruokakulttuuriin ovat ilmiselvästi vaikuttaneet luonto ja historia. Rannikon kalaa on ollut ruokapöydissä vuosisatojen ajan samoin kuin viljelykulttuurin antia vihanneksia ja juureksia. Kotieläimistä ja linnuista sekä niiden tuotannosta on saatu monipuolisuutta pöytään tai vaihdantahyödykkeitä taloudessa tarpeellisten asioiden hankkimiseksi.
Luonto rajoittaa ja mahdollistaa
Luonnon monipuolisuus on tekijä, joka luonnehtii Läänemaan aluetta monin tavoin. Läänemaan rantaniityt ovat Euroopan lajirikkaimpia, ja niiden kautta kulkee joka kevät ja syksy muuttomatkoillaan yli kaksi miljoonaa vesilintua. Kyseessä on yksi Viron suojelluimmista alueista – lähes kolmasosa maakunnasta on luonnonsuojelualuetta. Se on arvo, johon maanviljelijätkin tukeutuvat toimintaansa suunnitellessaan. Alueella onkin jo kauan toiminut luomuviljelijöitä sekä nautakarjan- ja lampaankasvattajia, joista jälkimmäiset antavat eläintensä laiduntaa rantaniityillä perinneyhdyskunnan säilyttämiseksi. Elokuussa Läänemaata kiertäessä näkyy kultaisia viljapeltoja, joilla kypsyy perinteisiä viljalajikkeita, mutta joukosta löytyy myös nykyajan viljelykulttuurin tuotteita kuten tattaria, hamppua ja unikkoa.
Lisäksi Läänemaalla on kunniassa metsästysperinne ja nykytrendi on oppia (taas) tunnistamaan lääkeyrttejä ja luonnon syötäviä kasveja, joita alueen luonto tarjoilee runsaasti. Niinpä ruokapöydässä käytetäänkin myös eri kukkia, kasveja ja marjoja – alueen luonnolle ovat ominaisia esimerkiksi kangasajuruoho, mustaselja, angervo, karhunvatukka ja monet muut.
Rantaruotsalaisten vaikutus ruokakulttuuriin
Satojen ja satojen vuosien ajan virolaiset ja ruotsalaiset talonpojat elivät kylki kyljessä. Juuri rantaruotsalaiset ovat niitä, joiden elämäntapa on vaikuttanut oleellisesti Läänemaan rantojen asukkaiden elämään. Taitavina laivanrakentajina ja merimiehinä heillä ei ollut ongelmia päästä Viron rannikolle. Heillä oli monia ammatteja yhdessä henkilössä: maanviljelijä, kalastaja ja metsästäjä. Ruotsalaiset olivat tunnettuja hyvinä juustomestareina – valmistettiin kermaista juoksutinjuustoa, jonka säilyvyyttä ja makua parannettiin savustamalla. Toisin kuin virolaiset, ruotsalaiset eivät olleet maaorjia. Heitä ja heidän oikeuksiaan suojeli Ruotsin hallitsijoiden kuuluttama ”Ruotsin oikeus”. Heidän ei tarvinnut tehdä kartanonherroille veropäiviä, vaan he saivat maksaa veronsa viljalla, lihalla, nahoilla, juustolla, kuivatulla tai suolatulla kalalla jne. Noiden taitavien merenkulkijoiden tuotteita päätyi myös Suomen ja Ruotsin markkinoille.
Entisiltä rantaruotsalaisten alueilta Vormsilta, Osmussaarelta ja Noarootsista löytyy edelleen kaksikielisiä paikannimiä ja entisten rantaruotsalaisten jälkeläisiä. Uusin kirja, joka esittelee muinoisten rantaruotsalaisten kyliä ja ruokakulttuuria, on nimeltään Meie maitsete Noarootsi. Siinä on sekä rantaruotsalaisten reseptejä että jännittäviä tarinoita. Kirja päätyi myös Ruotsin kuningas Kaarle XVI Kustaalle, joka lähetti viime vuoden lopulla Noarootsissa sijaitsevan Einbin kyläläisille henkilökohtaisen tervehdyksen, jonka valokuvassa hän poseerasi noarootsalaisten julkaiseman kirjan kanssa. Vanhat reseptit herätti henkiin Virossa tunnettu huippukokki Rain Käärst.
Kylpyläajasta alkunsa saanut kahvilakulttuuri
Läänemaan tämän päivän kahvilakulttuurin alku on kylpyläajassa ja 1800-luvun alussa alkaneessa rehevässä kahvilakulttuurissa, joka on viime vuosikymmeninä herännyt taas henkiin ja kehittynyt nopeasti. Arvokas historiallinen kuursaal, kasino, tarjoaa tänäkin päivänä lomailijoille viihteellisiä tanssi-iltoja ja hyviä makuja. Sen rinnalla koko kesäinen Haapsalu tarjoaa runsaan valikoiman omaleimaisia kahviloita ja ravintoloita. Monipuolisuus on tässäkin keskeistä ja luonnehtii tarjolla olevan ruuan valikoimaa huippusesonkina maakunnan monissa kymmenissä ruokapaikoissa. Jos haluaa, löytää Läänemaalta perinteisiä ja yksinkertaisia virolaisruokia, mutta myös Viron parhaiden ravintoloiden merkittäviä makuelämyksiä niin paikallisella kuin vierasperäisellä tavalla laitettuna. Välillä tuntuu, että Läänemaan nykyiselle ruokakulttuurille on ominaista jatkuva kehitys ja yhä suurempi tietoisuus paikallisten raaka-aineiden käyttämisen arvosta.
Talvella rauhallisessa rytmissä elävään Haapsaluun tuovat eloa väkirikkaat kesätapahtumat. Olivatpa kyseessä hyvät italialaiset viinit, jazz, amerikkalaiset autot tai jooga – kaiken rinnalla on aina paikallisten kokkien valitsemia makuja. Romanttiset aamut kahvilassa, brunssit, katuruoka, illalliset – kaiken sen kattaa huudahdus – elämä on juhlaa!
Tervetuloa Haapsalun ja Läänemaan makuvuoteen, johon voi osallistua vielä vuonna 2021!
Kirjoittaja on Kodukant Läänemaa -yhdistyksen toiminnanjohtaja.
Artikkelin lähteenä on käytetty Lydia Kaldan teosta Rannarootslaste toidupärand (Rannarootsi muuseum).
