Innostunut ja vihtaisa, sitä on saunavuosi 2023!

Teemavuosi antaa Virossa kaikille mahdollisuuden järjestää hienoja saunatapahtumia, mutta myös rakentaa tukevaa saunasiltaa Suomeen. Tulossa on saunayliopisto ja saunakonferenssi, saunatietokilpailuja, saunamaratoneja – ja 12 saunapääkaupunkia!

Rein Sikk

Kuvassa tehdään saunavastoja.
Viron saunavuosi on innostunut ja vihtaisa. Kuva: Mart Vares / Visit Estonia

Kun vuoden 2023 alkamista kuuluttaneet kellot alkoivat soida eri puolilla Viroa, aloitti Urmas-isäntä Etelä-Viron mäkien takana Võrumaalla, Mooskan savusaunassa, rekilaulun. Saunojien yhteislauluna kaikuivat lauteilla pyhät saunasanat, joiden tarina ulottuu vuosisatojen taakse:

Tere-tere sannakõnõ

Tere sanna lõunõkõnõ

Tere keresse kivikõnõ

Tere pühä viikõnõ…

Juuri näin rakettien ampumisen sijaan heitettiin löylyä ja juhlistettiin Viron historian ensimmäisen saunavuoden alkamista Võrumaalta Virumaalle läpi yön ja seuraavan päivän. Kadrinan yleisen kyläsaunan löylynheittäjät matkasivat kylän halki höyryävällä kylpytynnyrillä, jota veti paikallisen palokunnan auto. Ja taas kaikuivat saunalaulut!

Virossa on vietetty kansallisia teemavuosia vuosituhannen alusta. On ollut muun muassa kuvataiteen vuosi ja kirjavuosi, teatterivuosi, merikulttuurin vuosi ja kirjastojen vuosi. Kaikki teemavuodet suuntaavat lisähuomiota jollekin kulttuurin alalle. Järjestetään teemakonsertteja, -kilpailuja, -konferensseja, -näyttelyitä ja -juhlia. Kansan luova energia pääsee valloilleen ja teemavuotta vietetään alueellisissa tapahtumissa.

Kolmen vuoden odotus

Esiinnyin vuonna 2019 Viron kuunnelluimmalla radiokanavalla Vikerraadiossa ja ehdotin, että järjestettäisiin maanlaajuinen saunavuosi, jolloin esiteltäisiin ja edistettäisiin saunakulttuuriamme:

”Pidetään saunavuosi, ennennäkemättömänä ja ainutlaatuisena! Ja se täytyy pitää ennen kuin viimeinen vihtomisesta iloa ja nautintoa saava on siirtynyt vehreämmille niityille. Saunavuotena olisi oma roolinsa ja mahdollisuutensa koko ajan kasvavalla kylpyläjoukolla, tavallisten kaupunkisaunojen lumolla sekä pienillä kyläsaunoilla. Kotien ruumiin- ja henkisten nautintojen mekoista puhumattakaan…”

Ja kas ihmettä: jo samana päivänä aloin saada puheluita ja meilejä, että juuri näin, todellakin järjestämme saunavuoden! Mutta sitten tulivatkin saunavuoden sijaan koronavuodet…

Lopulta vuoden 2022 keväällä oli Lammasmäen saunakeskuksessa Virumaalla eräs saunakoulutus, jonka puitteissa päätti Viron maaseutumatkailuyhdistys (Eesti Maaturismi Ühing) alkaa saunavuoden 2023 vetäjäksi ja Viron suurin viikkolehti Maalehti sen taustavoimaksi. Asia päätettiin  Lammasmäen saunakeskuksen kaksikerroksisessa savusaunassa, joka on päätynyt Virumaalle Suomesta.

Kuvassa on Mooskan savusauna Viron Võrumaalla.
Mooskan savusauna edustaa võrumaalaista savusaunaperinnettä, joka on UNESCON aineettoman perinnön listalla. Kuva: Visit Estonia

Lammasmäellä myös päätettiin, että saunavuosi on ”innostunut ja vihtaisa”. Innostuksella tarkoitetaan sitä, että saunavuoden tapahtumia ei järjestä jokin tietty taho, vaan niitä voivat järjestää kaikki halukkaat kylänmiehistä presidenttiin. Voit opettaa naapurillesi vastan tekemistä tai järjestää saunakongressin – kaikki on mahdollista! Kaikki tapahtumat laitetaan myös saunavuoden avoimeen kalenteriin.

Vihtaisuus tarkoittaa perinteiden vaalimista, niiden esittelemistä ja levittämistä. Voin esimerkiksi hyvillä mielin kertoa, että yksi virumaalainen perheenäiti vaikuttui saunavuoden alkulöylyjen saunalaulusta niin, että kirjoi laulun sanat suureen pyyhkeeseen ja laittoi sen saunan seinälle roikkumaan. Niin sanat on helppo jatkossakin lausua. Hän myös aikoo jatkaa sanojen kirjomista eri kankaille ja antaa niitä lahjoina ystävilleen ja tuttavilleen.

Ennennäkemätön saunayliopisto ja 50 saunakirjastoa

Samaa innostuneisuuden ja vihtaisuuden aatetta kannattaa myös tammikuun lopulla internetissä käynnistynyt saunavuoden saunayliopisto, ensimmäinen laatuaan maailmassa. Avajaisluennon piti maauskoa tunnustava perinnetutkija Ahto Kaasik. Yliopistossa, jonka luentoja voi kuka tahansa kiinnostunut netissä kuunnella, alkavat pyöriä niin viron- kuin toivottavasti myös englanninkieliset luennot saunoista, saunomistavoista ja -perinteistä, saunakirjallisuudesta sekä saunan terveysvaikutuksista.

Kaikkia Viron teemavuosia seuranneena tiedän, että kansalaisten, kulttuuritalojen, kirjastojen ja erilaisten yhdistysten teemavuoden juhlimisideat pääsevät valloilleen tavallisesti loppukesästä, jolloin monenlaisia tapahtumia nousee kuin sieniä sateella koko maassa. Saunavuonna on Virossa kuitenkin jo heti vuoden alettua syntynyt räjähdysmäisesti ideoita.

Jo helmikuussa saunavuoden tapahtumissa on mukana yli 50 kirjastoa eri puolilla maata. Kirjastoissa ei ole vain saunakirjojen näyttelyitä, vaan esillä on myös tarinoita saunan hyödyistä ja saunasta saduissa sekä saunarunoja. Samoin aletaan kerätä saunamuistoja sekä sauna-aiheisia valokuvia, ja myös esimerkiksi erilaiset saippuat pääsevät esille.

Paljon mukavaa suomalaisillekin

Monet saunavuoden asiat kiinnostavat myös heimoveljiä suomalaisia. Ensinnäkin saunavuoden kotisivulta voi varata itselleen saunavuoron lähes 140 erilaisen saunan joukosta savusanoista aina laiva- tai turvesaunoihin saakka.

Ensi kertaa nyky-Virossa on listattu myös yleiset saunat, joita tällä hetkellä on rekisterissä noin 40 ja joiden suosio kasvaa koko ajan. Näin myös suomalaisvieraiden joukossa, sillä yleisistä kylä- ja kaupunkisaunoista löytää kansan sielun ja luonteen. Yleiset saunat ovat kiinnostavampia kuin kylpylät, jotka tuppaavat olemaan samanlaisia kaikkialla Euroopassa. (Tämän totesivat suomalaiset, joiden kanssa keskustelin marraskuussa Martin markkinoilla Helsingissä.)

Virossa käynnistellään myös systeemiä, jossa verkossa voisi ostaa lippuja yksityisiin saunoihin, joiden yksin varaaminen saattaisi olla liian kallista. Jos kuitenkin lipunostajia tulisi esimerkiksi kymmenen, laittaisi isäntä savusaunan lämpiämään.

Kuvassa on virolainen saunalautta.
Virostakin löytyy saunalauttoja. Kuva: Jürgen Voolaid / Visit Estonia

Suomalainen Risto Elomaa, joka on 21 valtion saunanystävät yhdistävän Kansainvälisen Saunaliiton puheenjohtaja, ehdotti Maaleht-lehdessä, että virolaisetkin alkaisivat viettää Suomen ja Ruotsin kanssa kansallista saunapäivää kesäkuun toisena lauantaina. Näin aiotaankin tehdä – käydä saunassa ja nostaa lippu salkoon.

Ensimmäinen saunapääkaupunki ja pisin saunatie

Tammikuun puolivälissä saunavuoden pääjärjestäjät julistivat Viron ensimmäiseksi saunapääkaupungiksi Kadrinan, joka on hienosti edistänyt saunaelämää ja perustanut saunamuseon. Kuukauden päästä kadrinalaiset antavat kiertopalkinnon eli saunakiulun eteenpäin seuraavalle saunapääkaupungille. Toivottavasti saunapääkaupunkeja on kertynyt vuoden lopussa 12 kappaletta.

Saunateema on ollut esillä jo Viron television suositussa Eesti mäng -tietokilpailussa sekä helmikuisilla Tourest-matkailumessuilla. Saunavuoden tapahtumakalenteri täyttyy jatkuvasti, ja nyt siinä on jo muun muassa saunamaratoneja Otepäältä, Peipsin rannoilta ja Kihnun saarelta.

Kuvassa on sauna Kauksin lomakylässä Viron Peipsijärven rannalla.
Sauna Kauksin lomakylässä Peipsin rannalla. Kuva: Ida-Virumaa turismiklaster

Elokuussa Käsmussa järjestettävällä Viru Folk -festivaalilla tulee olemaan merenrannan myötäinen liikuteltavista saunoista muodostettu saunatie, jonka ”toinen pää” on Hiidenmaalla, jossa järjestetään samaan aikaan liikuteltavien saunojen festivaali.

Kuten Virossa sanotaan: vihaga, kuid vihata – vihdalla, ei vihalla, ja näin koko vuoden!

Kirjoittaja on Maaleht-lehden toimittaja ja saunavuoden ideoija.

Artikkeli ilmestyi viro.nyt-lehden numerossa 1-2023.

Suomennos: Kirsi Bongwirnso

Lisätietoja: