Teksti: Kirsi Bongwirnso. Julkaistu viro.nyt -kulttuurilehdessä 4/2020.
Useiden tänä syksynä ilmestyneiden ja ilmestyvien Viro-kirjojen taustalla on Hannu Oittinen – joko kääntäjän tai kirjailijan roolissa. Hannu on mukana myös eräässä mielenkiintoisimmista uutuuksista, runoantologia Sinisild/Sinisillassa.
Hannu Oittinen päätyi opintojensa kautta kääntämään kirjallisuutta virosta. Hän opiskeli Helsingin yliopistossa suomea, viroa, unkaria ja paljon muutakin. Virosta ja viron kielestä tuli kuitenkin ammatti. Asemastaan tunnustettuna ja arvostettuna kääntäjänä Hannu kertoo seuraavasti:
”Aseman vakiinnuttaminen kesti vuosikausia. Siihen varmaan vaikutti, että olin varhain mukana monenlaisissa runonkäännöshankkeissa, sitten enemmän myös proosassa. Tosin tietokirjallisuuskin oli aikaisin mukana matkaoppaiden muodossa. Kielikirjat ja politiikka tulivat vasta myöhemmin.”
Hannulta tosiaan on ilmestynyt vuosien saatossa vaikuttava määrä sekä käännöksiä että uutta tuotantoa. Tämän syksyn suomennoksia ovat Valter Langin Homo Fennicus (SKS, 2020) ja Asko Künnapin runokokoelma Pallosalama koputtaa tulleessaan (Enostone, 2020) sekä suomennoksia kokoelmaan Sinisild/Sinisilta (IlmaPress, 2020, koostanut Reijo Roos, toim. Mari-Liis Roos), jonka käännösten koordinoija Hannu myös on. Näiden lisäksi nyt marraskuussa ilmestyy yhdessä Jari P. Havian kanssa kirja Muutosten tie – Viron tie Euroopan unioniin ja Natoon 199 –2005 (Tallinna-kustannus, 2020).
Kuinka kaikki tämä syntyy ja Hannun kohdalle valikoituu? Sillä vaikka Hannu itse pitää itseään pikemminkin laiskana kuin tuotteliaana, tuntuvat käännös- ja julkaisumäärät ulkopuolisen silmissä vaikuttavilta – pelkän SVYL-Verkkopuodin (verkkopuoti.svyl.fi) sanahaulla ’Oittinen’ tulee 21 osumaa!
”Riippuu paljon kirjasta, olenko sen ’itse’ valinnut”, Hannu toteaa. ”Viime aikoina käännökset ovat olleet pikemmin sovittua yhteistyötä, kuten Asko Künnapin tuore runoteos tai valikoima Sinisild/Sinisilta.
Runoilijan minusta teki lopulta se, että olin jo vuosikymmenen katsellut runoutta lahden takana ja ajattelin, että voisihan tuota kääntäjäkin yrittää. Ja muuten, virosta muihin kieliin kääntävistä yllättävän moni on tehnyt samoin.
Melkein kaikessa on minulla Viro-kytkös nykyään. Aikaisemmin olin pitkään mukana myös Kielenhuollon käsikirjan eri laitoksissa, kunnes aika ja tekniikka ajoivat sen ohi. Voisin harkita kielikirjaa vaihtelevista virolaisaiheista ja muusta.”
Suomalais-virolaisella runosillalla
Sinisild/Sinisilta on viron- ja suomenkielinen runokokoelma Virossa tunnettujen runoilijoiden Suomi-kokemuksista ja -muistelmista. Teos luo yhteyden Viron ja Suomen ikivihreiden runomaailmojen välillä.
Idean runokokoelma Sinisild/Sinisiltaan sai Hannu Oittisen poika Reijo Roos lukiotutkielmastaan, josta Reijo päätti ottaa irti kaiken mahdollisen – tehdä jotain suurta, konkreettista ja tärkeää. Alun perin Reijo ajatteli kirjoittaa runokokoelman, jossa olisi kenties esiintynyt jokunen vieraileva runoilija. Viikkojen kuluessa idea jalostui Virossa tunnettujen kirjailijoiden Suomi-runoantologiaksi.
”Olen itse puoliksi suomalainen ja Suomi on aina ollut lähellä sydäntäni. Olen puuhaillut runouden parissa jo pari vuotta, niin että Suomi-aiheisen runokokoelman koostaminen sopi minulle kuin nyrkki silmään. En tiennyt, millainen kirjasta tulisi. En edes tiennyt, kuinka koko kirjan tekemisprosessi menee! Jossain syvällä sisälläni oli kuitenkin tunne, että pystyn siihen. Ja sieluni silmin näin jo kauan sitten, että tämä tulee tehdä”, Reijo kertoo.
Runoilija Jürgen Rooste oli ensimmäinen, jolta Reijo kysyi kiinnostusta olla projektissa mukana. Jürgenin välitön innostus oli rohkaiseva lähtölaukaus kokoelmalle, se antoi paljon itseluottamusta matkaan.
”Nimi Sinisild/Sinisilta syntyi satumalta. Olin pohtinut nimeä jo viikkoja, mutta mitään sopivaa ei tullut mieleen. Eräänä kevätpäivänä, kun taas kirjoitin sähköpostia, tajusin, että anonyymin kirjaprojektin esitteleminen mahdollisille kirjailijoille näyttää todella sisällöttömältä ja epäammattimaiselta. Ymmärsin, että siinä se oli. Sinisilta.
Tosin Sinisillan piti alun perin olla vain vironkielinen, mutta Hannu oli se, joka keksi tuon mainion idean tehdä kaksikielinen teos. Hän sai siitä myös työn itselleen, sillä Sinisild ei olisi ilman hänen ideaansa Sinisild/Sinisilta”, Reijo toteaa.
Jürgen Roosten lisäksi Sinisild/Sinisilta-kokoelmassa ovat runoilijat Kai Aareleid, Eda Ahi, Veiko Belials, Maimu Berg, Contra (Margus Konnula), Adam Cullen, Heidi Iivari, Mihkel Kaevats, Kädi Kallau, Jan Kaus, Mika Keränen, kivisildnik (Sven Kivisildnik), Veronika Kivisilla, Lydia Koidula, Asko Künnap, Eeva Park, Karl Martin Sinijärv, Triin Soomets, Triin Tasuja, Elo Viiding ja Kauksi Ülle (Ülle Kauksi). Runot ovat suomentaneet Merja Aho, Raija Hämäläinen, Anna Kyrö, Hanna Pippuri, Juhani Salokannel, Annamari Typpö ja Hannu Oittinen. Ja jottei Roos-Oittisen perheen yhteistyö jäisi ”vain” isälle ja pojalle, on runokokoelman toimittanut Reijon äiti Mari-Liis Roos.
Sinisild/Sinisilta-kokoelmaa ja muita kirjoja, joiden tekemisessä ja kääntämisessä Hannu Oittinen on ollut mukana, voi tilata SVYL-Verkkopuodista osoitteesta verkkopuoti.svyl.fi.
