Virossa kirjallisuudella on vankka rooli kulttuurikentällä, mistä kertovat myös lukuisat kirjallisuuspalkinnot.
Merja Aho
Vuonna 2025 vietetään neljättä kertaa virolaisen kirjan vuotta. Vuoden juhlallisuudet alkavat virolaisen kirjallisuuden päivästä (Eesti kirjanduse päev) 30. tammikuuta, ja juhlavuosi kestää Viron äidinkielen päivään (Emakeelepäev) 14.3.2026 saakka.
Kirjallisuus, kirjat ja kirjailijat näkyvät Virossa – aivan kuten Suomessakin – muun muassa monenlaisina palkintoina. Virossa on yhteensä kuutisenkymmentä erilaista kirjallisuuspalkintoa, joista tässä muutamia:
Viron kulttuurirahaston (Kultuurkapital, Kulka) kirjallisuuspalkinnot jaetaan vuosittain juuri edellä mainittuna äidinkielen päivänä. Palkintoja on jaettu vuodesta 1994 saakka ja kategorioita on kahdeksan: proosa, runous, näytelmäkirjallisuus, esseistiikka, lastenkirjallisuus, tietokirjallisuuden käännökset viroksi, kaunokirjallisuuden käännökset viroksi ja virolaisen kirjallisuuden käännökset muille kielille. Lisäksi jaetaan ns. vapaa palkinto (vabaauhind), jonka tarkoituksena on huomioida niitä saavutuksia, jotka eivät mahdu muihin kategorioihin.
Suomalaisen lukijan silmin kiinnostavaa on, että käännöskirjojen sarjassa palkittujen joukossa on monia suomentajia, kuten Hannu Oittinen (2015, Tiit Aleksejev: Väkevä kaupunki, Rein Raud: Rekonstruktio ja Asko Künnap: Yösi ovat luetut), Anja Salokannel (2021, Jaan Kaplinski: Ilta tuo takaisin kaiken), Juhani Salokannel (1994, Jaan Kross: Kuningasajatus, Emil Tode: Enkelten siemen) ja Jouko Vanhanen (2012, Indrek Hargla: Apteekkari Melchior ja Rataskaivonkadun kummitus, Jaan Kross: Kuningasajatus sekä 2020, Jaan Kross: Maailman löytäminen ja Taivaankivi).
Friedebert Tuglaksen novellipalkinnon perusti kirjailija itse vuonna 1970. Ensimmäisen kerran palkinto jaettiin seuraavana vuonna 2. maaliskuuta, joka on Tuglaksen syntymäpäivä. Palkittavia kirjailijoita on vuosittain kaksi, ja voittajat valitaan edellisenä vuonna julkaistujen novellien joukosta. Palkittuihin kirjailijoihin ja teoksiin pääsee tutustumaan täällä: www.utkk.ee/novelliauhind/.
Nukitsa-palkintoa koordinoi Viron lastenkirjallisuuskeskus (Eesti Lastekirjanduse Keskus). Palkinto pohjautuu valtakunnalliseen lukijakyselyyn, jossa viimeisten kahden vuoden kirjasatoa arvioivat lapset itse. Ääniä kootaan kirjastojen kautta, ja myös sähköinen äänestäminen on mahdollista. Näin saadaan selville kaikkein suosituin lastenkirjailija ja kuvittaja. Palkintoa on jaettu vuodesta 1992 lähtien ja se on nimetty kirjailija Oskar Lutsin suositun lastenkirjan Nukitsamees päähahmon mukaan. Palkinnot jaetaan huhtikuun alussa kansainvälisen lastenkirjapäivän aikoihin.
Polvenkorkuisille lapsille, alle 7-vuotiaille, tarkoitettujen kirjojen käsikirjoituksia etsitään kilpailulla Põlvepikuraamatu konkurss. Tavoitteena on löytää laadukkaita lastenkirjoja, joissa sekä teksti että kuvitus on tehty ammattimaisesti. Kilpailun voittaneet kirjat julkaisee kustantamo Päike ja Pilv. Vuodesta 2006 järjestetyn kilpailun tukijana on Viron kulttuuriministeriö, ja nykyään mukana järjestelyissä on myös Viron lastenkirjallisuuskeskus.
Toinen uusien lastenkirjojen hanke, Minu esimene raamat (Ensimmäinen kirjani), on vuodesta 2004 lähtien järjestetty kolmen tahon yhteishanke. Mukana ovat Viron lastenkirjallisuuskeskus, lastenlehti Täheke ja kustantamo Tänapäev, joka myös julkaisee voittaneet kirjat. Tavoitteena on julkaista laadukkaita kirjoja 5–9-vuotiaille lapsille.
August Sang -käännösrunouspalkintoa on jaettu vuodesta 2018 saakka. Palkinto jaetaan 30. syyskuuta kansainvälisenä kääntäjienpäivänä vuoden parhaasta käännösrunosta. Palkinnonsaajien joukossa ovat suomen kielestä virontaneet Järvi Kokla (2018, Heli Laaksonen: Pallaad [Hiidenmaan murteelle]) ja Paul-Erik Rummo (2022, Paavo Haavikko: Teine luuletus).
Kuten sanottu, palkintoja on paljon! Lisätietoja niistä löytyy muun muassa Wikipediasta osoitteesta et.wikipedia.org/wiki/Kategooria:Eesti_kirjandusauhinnad.
Hyvää virolaisen kirjan vuotta!
