Tallinn Music Weekillä puhuttiin kulttuurialan ajankohtaisista aiheista ja nostettiin esille paikallisen alakulttuurin kehittymisen tärkeyttä koko kulttuurialalle.
Teksti: Lissu Kirves. Julkaistu alunperin viro.nyt -kulttuurilehden numerossa 4/2020.
Järjestyksessään 12. Tallinn Music Week -festivaali TMW järjestettiin elokuun lopulla Tallinnassa. Festivaali koostui laajasta kansainvälisestä musiikkiohjelmasta ja luovan alan seminaarista, jossa keskusteltiin tapahtuma- ja musiikkialan ajankohtaisista aiheista. Lisäksi festivaalilla oli tarjolla kuvataidetta, lasten työpajoja, Lasnamäen alueen tutustumiskäynti, Tastes-ravintolaohjelma, muusikoiden soitinkirpputori ja hyväntekeväisyyslevymessut.
Tallinn Music Week siirrettiin alkuperäiseltä ajankohdaltaan maaliskuulta nykyiselle tapahtuma-ajankohdalle Covid19-viruksen vuoksi. Viruksen leviäminen maailmanlaajuisesti on vaikuttanut voimakkaasti tapahtuma- ja kulttuurialaan, ja näin ollen TMW:n pääteemat liittyivät musiikkiteollisuuden tulevaisuuteen, kestävään kehitykseen ja paikallisuuteen. Tapahtuman seminaariosio Creative Impact Conference keskittyi erityisesti puimaan kriisistrategioita ja muutosjohtamista musiikkiteollisuudessa ja kulttuurisektorilla.
Kaupunkisuunnittelun merkitys elävälle musiikille
Yksi kiinnostavimmista puheenvuoroista oli Helsingin yliopiston tutkija Giacomo Bottàn ja elävän musiikin tapahtumien etujärjestö LiveFINin tutkimuskoordinaattori Harri Homin pohjustama keskustelu otsikolla Gentrification and urban planning: how to develop and sustain a diverse live music scene eli Keskiluokkaistuminen ja kaupunkisuunnittelu: kuinka kehittää ja ylläpitää monipuolista elävän musiikin kenttää. Erityisesti keskustelussa nousivat esille musiikkiklubit ja alakulttuuritoiminta. Elävän musiikin kulutus on ollut muutoksessa jo jonkin aikaa. Viruksen leviämisen myötä klubit ja ravintolat ovat nousseet esille mediassa lähinnä negatiivisessa valossa, mikä on vaarantanut alakulttuuripaikkojen asemaa entisestään. Keskusteluun osallistuivat LiveFINin toiminnanjohtaja Jenna Lahtinen, Helsingin kaupungin kulttuurivaliokunnan puheenjohtaja ja tuottaja Tuomas Finne ja Live Music Estonian toiminnanjohtaja Henri Roosipõld. Keskustelun veti Helsingin kaupungin yöluotsi Salla Vallius.
Gentrifikaatio on löyhästi suomennettuna keskiluokkaistumista, joka tarkoittaa asuinalueen kehittymistä esimerkiksi työväenluokkaisesta keskiluokkaiseksi, nostaen alueen keskivuokratasoa ja palveluntarjontaa. Tämä tarkoittaa usein myös alueen aiempien vuokralaisten siirtymistä vuokrakorotusten myötä uusille asuinalueille. Keskustelun pohjustuksessa nostettiin esille Helsingin ja Tallinnan yöelämän kehitykset. Helsingissä kolme keskeistä elävän musiikin klubia, Nosturi, The Circus ja Virgin Oil sulkivat ovensa vastikään kiinteistön muiden vuokralaisten valitusten, vuokrakiinteistön kustannusten nousun, vuokrasopimuksen päättymisen tai livemusiikkialueen siirtymisen takia. Tallinnassa kaupunginvaltuusto suunnittelee äänestystä alkoholimyynnin rajoittamiseksi öisin yleisen järjestyksen, hyvinvoinnin ja terveyden sekä Tallinnan turismin kestävyyden takaamiseksi.
Alustuksessa tutkija Bottà avasi Helsingissä tapahtuvia muutoksia. Vuodesta 2010 yöelämä on alkanut muuttaa Punavuoren kaupunginosasta Kallioon, vanhalle työväenalueelle. Siirtymä on ollut vaiheittainen ja luonnollinen, eikä sitä ole ohjattu kaupungin puolesta. Muutoksen myötä Kallion alue on kehittynyt huomattavasti ja siitä on tullut livemusiikin, ravintoloiden ja klubien keskeisin paikka. Samanaikaisesti alueen hintataso on noussut ja Punavuoren sekä Helsingin keskustan livemusiikin paikat vähentyneet merkittävästi. Ongelma livemusiikin kannalta on se, ettei keskiluokkaistuvalla alueella jää tilaa klubitoiminnalle. Esimerkkinä Bottà antaa Punavuoressa toimineen Bones-ravintolan: ravintola sai yhden vuoden aikana yli 200 valitusta melusta.
Bottà muistuttaa, että gentrifikaatio on jatkuvaa liikettä, jota usein voidaan ennustaa alan edelläkävijöiden, kuten vaihtoehtoklubien järjestäjien toiminnasta: siellä missä he toimivat, tapahtuu todennäköisesti seuraavaksi. Koronan aikana on koettu kuitenkin uusi trendi, kun livemusiikki alkoi palata Helsingin ydinkeskustaan: Senaatintorilla kesällä pidetty jättiterassi antoi luvan ”melulle” tulla takaisin. Samanaikaisesti alakulttuuritoimijat ja myös klubit ja keikkajärjestäjät alkoivat kokeilla erilaisia tapoja järjestää tapahtumiaan etänä.
LiveFINin Juurista Latvoille -hankkeen teettämä kysely tarkasteli noin tuhannen nuoren tämän hetkistä livemusiikin kulutusta. Harri Homin mukaan oletuksena oli, että nuorten osallistuminen livetapahtumiin on vähentynyt huomattavasti viimeisen 15–20 vuoden aikana. Kyselystä selvisi, että nuoret osallistuvat kyllä festivaaleille suurissa määrin, mutta eivät käy klubeilla tai muissa alakulttuuritapahtumissa. Klubit eivät juurikaan tarjoa alaikäisille suunnattua ohjelmaa, mikä selittyy osin kannattavuudella. Digitaalinen kehitys on muuttanut nuorten musiikin kulutusta, streamaus eli suoratoistopalvelujen kuten Spotifyn käyttö on suosituin musiikin kuuntelun muoto. Kun streamaus-palvelut ohjailevat nuorten musiikkimieltymyksiä, paikallisten toimijoiden, kuten radioiden, lehtien ja klubien merkitys kuraattoreina tai tiedonlähteinä on vähentynyt. Suuremmassa kuvassa tämä on vaikuttanut myös yksilöllisen maun kehittymiseen ja kiinnostukseen tutustua monipuolisesti musiikin eri ilmaisumuotoihin.
Homi painotti, että klubien ja muiden toimijoiden merkitys paikallisina kulttuurin kehittäjinä ja sosiaalisen kanssakäymisen paikkoina on tulevaisuudessa myös tärkeää, jottemme kohtaisi kulttuurin köyhtymistä. Tällä hetkellä LiveFIN on aloittamassa Juurista Latvoille -hankkeen tiimoilta seuraavaa vaihetta, jossa pohditaan, millaisia sosiaalisia, monipuolisempaan musiikinkulutukseen kiinnostusta luovia tiloja voidaan tehdä nuorille esimerkiksi streamaus-palveluiden ympärille.
Tärkeät alakulttuurin kohtaamispaikat
Keskustelussa nousi esille erilaisten alakulttuurien ja niihin liittyvien sosiaalisten tilojen ylläpitämisen tarve. Homi korosti, että elävään musiikkiin liittyvä sosiaalinen kanssakäyminen on erittäin tärkeää koko kulttuurialan kehittymiselle ja kulttuurin elinvoimaisuudelle. Alakulttuurien kohtaamispaikkoina toimivat tapahtumapaikat mahdollistavat digimaailman ulkopuolelle syntyvää uutta kulttuuria ja sosiaalista kanssakäymistä. Bottà nosti esille, että kaupungeilla on erilaisia strategioita olla mukana kehittämässä näitä verkostoja: yksi tapa on antaa niiden kehittyä puuttumatta varsinaisesti toimintaan tai tarjota esimerkiksi tasa-arvoisia tapoja osallistua luovaan tekemiseen. Finne lisäsi, että usein kaupungit tarjoavat rahallista tukea, mutta on myös muita keinoja kehittää verkostoja, esimerkiksi tarjoamalla saavutettavia tiloja.
Henri Roosipõld avasi kotikaupunkinsa Tarton toimintaa, jossa kaupungin kulttuurikomiteat pyrkivät ottamaan ruohonjuuritason toimijat mukaan keskusteluihin. Esimerkiksi alakulttuuria kehittävä Genialistide Klubi antaa tilansa vapaasti toimijoiden käyttöön, jolloin kaupunkiin syntyy jatkuvasti kiinnostavaa ja monipuolista kulttuuritarjontaa. Tämä osaltaan luo laajempaa ymmärrystä ja hyväksyntää erilaisille kulttuurin muodoille. Helsingissä nuorisotoimi toimii pitkälti samalla tavalla tarjoten vapautta ja mahdollisuuksia kokeilla, mutta kulttuuritoimi on paljon byrokraattisempi ja voisi antaa enemmän tilaa uusille toimijoille kehittyä. Lahtinen nosti esille vielä liveklubien näkökulman ja totesi, että säännösten tulisi nimenomaan tukea eikä estää klubitoiminnan kehittymistä.
Kulttuurin, talouden ja yön merkitys on monimutkainen kuvio, jota on vaikea tiivistää poliittisessa päätöksenteossa käytettävään numeeriseen tai mitattavaan muotoon. Joskus alueen kehittyminen merkittäväksi kulttuurin tai luovan alan keskittymäksi voi olla sattuman tai yksittäisen toimijan ansiota. Roosipõld kertoi, että kun 15 vuotta sitten kiinteistötoimija suunnitteli Tallinnan Telliskiven alueen kehittämistä, siihen oli tarkoitus tulla tiloja toimistoille ja yrityksille. Talouskriisin yllättäessä omistajat päättivät kuitenkin vuokrata olemassa olevat tilat taiteilijoille ja kulttuuritoimijoille, minkä kautta alue alkoi kehittyä siksi luovaksi alueeksi, millaisena se nyt tunnetaan. Bottà vertasi Helsinkiä ja Tallinnaa: siinä missä yksityinen toimija voi tehdä omalla riskillä Telliskiven kaltaisen ratkaisun, Helsingissä 70 % pinta-alasta on kaupungin omistuksessa, jolloin yksittäiset toimijat eivät pääse kehittämään alueita samalla tavalla.
Kaupunkien rooli kulttuurialan kehityksessä
Kaupungin merkitys Helsingin kulttuurialan kehitykselle on siis huomattava. Tämä voi olla sekä huono että hyvä asia: esimerkiksi Kaapelitehtaan ja Suvilahden alueiden kehittyminen on kaupungin alullepanemaa toimintaa. Samalla Nosturin sulkeminen ja mahdottomuus neuvotella uuden tilan ottamisesta käyttöön tuovat esille hankaluuksia. Lahtinen nosti esille vielä esimerkkejä, joissa kaupunki on toiminut tukevana yhteistyökumppanina: Joensuun kaupunki on tukenut Ilosaarirockin kasvamista kaupunkisuunnittelulla ja Lutakko-klubin kriisissä noin 15 vuotta sitten Jyväskylän kaupunki tuki tapahtumapaikan säilyttämispäätöstä.
Politiikkojen painostus kulttuurikentältä olisikin tärkeää, jotta tällaisten paikkojen merkitys kaupungissa tulee selväksi päättäjätasolla. Kulttuurin kehitys tulee edelleen jäljessä esimerkiksi kaupunkisuunnittelussa. Roosipõld muistutti, että olisi tärkeää olla mukana poliittisessa päätöksenteossa. Hän toi esille lähestyvät kunnallisvaalit Suomessa ja Virossa.
Se kuinka alakulttuurin ja klubien toiminnasta puhutaan, on todella oleellista: jos mediassa nostetaan esille vain esimerkiksi meluhaittoja, jää näkemättä sen merkitys, kuinka tärkeää tällainen alakulttuuritoiminta on koko kulttuurikentän kehitykselle. Roosipõldin mukaan olisi erittäin tärkeää nähdä musiikkiklubit merkittävinä yhteiskunnan ja kulttuurin osina.
Yleisesti klubitoiminnan ja alakulttuurien arvon tunnistaminen niin poliittisella tasolla, yhteiskunnassa laajemmin kuin mediassakin olisi tärkeää koko kulttuurialan kehittymisen kannalta. Bottà summasi alan merkitystä koronan aikana: asioiden arvon ymmärtää usein vasta, kun ne menettää. Covid-viruksen leviämisen myötä moni on kaivannut nimenomaan niitä klubeja, keikkoja ja kulttuurielämyksiä, joita ilman on jouduttu nyt pärjäämään.
Tutustu aiheeseen ja toimijoihin:
tmw.ee/about
www.livefin.fi
musicestonia.eu/live-music-estonia
