24. helmikuuta Helsinkiin tulee kylään Laikrete perebänd, kuusihenkinen yhtye.
Kristiine Saart
Laikrete perebänd on nimensä mukaan yhden perheen bändi. Vanhemmat Tõnu ja Piret Laikre sekä heidän lapsensa Jordan, Andre, Rael ja Nora muodostavat kuusihenkisen yhtyeen. Perheessä kasvavat myös Rafael ja Ester, jotka ovat vielä liian pieniä liittyäkseen bändiin.
Yhtye sai alkunsa vuonna 2016, kun Laikrejen ystävä ja myöhemmin monien heidän laulujensa sanoitusten tekijä Marek Sadam kutsui Laikret esiintymään äitinsä syntymäpäiville.
”Hän sanoi, että ehkä esitätte pari laulua. Tuumasimme, että hyvä idea, kokeillaan. Ja suureksi yllätykseksemme huomasimme, että se onnistuikin aika hienosti. Emme olleet itse hoksanneetkaan, että tekisimme koko perheen voimin musiikkia”, muistelee Piret ja lisää, että häntä tuo kokemus inspiroi niin paljon, että hän teki yhden uuden laulun, joka myös äänitettiin. Kun laulu sai hyvän vastaanoton, ajatteli perhe, että voisi jatkaa musiikin tekemistä.
Siitä lähtien yhtye on toiminut Piretin johdolla.
”Piret johtaa tätä kaikkea, me muut seuraamme hänen ideoitaan”, kuvaa Tõnu.
Piret säveltää myös suurimman osan bändin kappaleista. Lavalla roolit ovat jakautuneet niin, että koskettimia, kitaraa ja bassoa osaavat soittaa niin Tõnu, Piret kuin Andrekin (18 v.), ja vaihtelun vuoksi he vaihtavat välillä rooleja. Jordan (20 v.) soittaa lyömäsoittimia, sitä roolia eivät muut voi korvata.
”Rytmipohja ei saa horjua”, sanoo Piret.
Rael (13 v.) soittaa huilua ja Nora (8 v.) kellopeliä, mutta on opetellut myös kaksi vuotta kitaran soittoa.
Vaikka Piret sanookin, ettei oman perheen kanssa ammatillisen yhteistyön tekeminen ole helpoimmasta päästä, ei kukaan ole halunnut yhtyeestä luopua. Näin vakuuttavat myös lapset.
”Perhebändin kanssa matkustaminen on tuonut niin paljon uusia kokemuksia, ja olemme tutustuneet niin moniin uusiin ihmisiin”, kertoo Rael, ja Andre toteaa, että tähän saakka kaikki on mennyt hyvin ja sujuvasti. Piretin mukaan yhteistyö on ajan kanssa parantunut ja lapset ymmärtävät asian arvon koko ajan paremmin.
Perheyhtye on vuosien saatossa julkaissut neljä albumia ja tuottanut yhteensä noin sata laulua. Keväällä 2023 he osallistuivat Viron TV3:n laulukilpailuun Uus Laul 2023, jossa sijoittuivat kolmansiksi. Tuo kilpailu on monista perheenjäsenistä yksi parhaista muistoista bändin toiminta-ajalta. Jordanin mukaan se todisti heille itselleen, että he osaavat asiansa hyvin. Tuomareilta tuli paljon hyvää palautetta, ja myös ohjelmaformaattiin kuuluva jännitys oli tärkeä kokemus.
Perheen kanssa soittamisen ohessa Tõnu työskentelee MUBAssa eli Tallinnan musiikki- ja balettikoulussa opettajana. Myös Piret oli aikaisemmin koulussa laulun opettaja ja konserttimestari, mutta hän lopetti työt itse:
”Kun lapset tulivat perätysten, oli lopulta kiusallista sanoa työnantajalle, että olen raskaana ja lähden taas moneksi vuodeksi pois.”
Kun Piret lopetti työt, avautui hänelle mahdollisuus toteuttaa yksi unelmansa – luoda nuottipankki.
”Olen suuri nuotintaja ja unelmoin, että olisipa hienoa, jos olisi sellainen pankki, josta kaikki halukkaat voisivat ostaa kauniita, kunnollisia nuotteja”, kertoo Piret, joka toimiikin nyt tiiviin aikataulunsa ohessa yrittäjänä kotoa käsin.
Yhtye on julkaissut kaksi albumeistaan myös suomeksi. Ensimmäisen niistä, Ema, mu kallis, Tõnu käännätti ja julkaisutti jo vuosia sitten. Toinen albumi on liikunta- ja toimintaopetusalbumi Sinine. Sen suomensivat Evi Kant, joka on Piretin ja Tõnun Suomessa asuva entinen opiskelukaveri, sekä Dagmar Õunap, joka on Piretille läheistä sukua. Albumin äänittivät paikalliset laulajat Suomessa, ja äänitystä seurasivat musiikkivideon kuvaukset. Tuon albumin lisäksi Piret ja Dagmar ovat tehneet paljon musiikillista yhteistyötä eli Piret on käynyt viime aikoina usein Suomessa. Hän toivookin, että viimeisin albumi otetaan täällä hyvin vastaan.
Myös Tõnu kuvailee suhdettaan Suomeen lämpimäksi:
”Lähetystyöntekijä Jarmo Pölönen johti aikoinaan projektia, jonka tavoitteena oli esitellä sukulaiskansojamme Siperiassa, sain olla muusikkona mukana. Reissasimme Suomen seurakunnat ja koulut ristiin rastiin. Suomalaisten roolia virolaisille ja Virolle ei voi liikaa arvostaa, heidän apunsa ja esimerkkinsä ovat olleet korvaamattomia.”
Musiikki on suuri osa Laikrejen perheen elämää, heillä ei ole siitä paljoa lomaa eivätkä he sitä kaipaakaan. Piret kuvailee heidän kotiaan pieneksi, tavaroita ei ole paljoa, mutta soittimia sitäkin enemmän.
”Huomasimme Tõnun kanssa, että kun soittimet otetaan koteloista ja laitetaan esille, niin niitä soitetaan ohimennen aika paljon.”
Iltoja vietetään usein yhdessä jammaillen. Kun lapsilta kysyy, mikä on mukavinta tekemistä perheen kanssa, tulee vastaukseksi yhdestä suusta, että tietysti musisoida ja reissata yhdessä. Mutta jos todella tarvitaan lomaa musiikista, puuhaa Tõnu puutöiden parissa:
”Jos jonain päivänä onnistumme saamaan suuremman kodin, niin näen silmissäni siellä pienen puutyöverstaan, jossa saan nikkaroida jonkin hyllyn tai tarpeellisen esineen.”
Pojat rentoutuvat urheillen, tytöt kavereidensa kanssa aikaa viettäen. Piret puolestaan arvostaa hiljaisuutta, ja kiireisen elämänmenon keskellä on yksin kaupassa käyminenkin hänelle suurta luksusta ja lomaa.
Laikrete perebänd esiintyy Alppilan kirkossa (Kotkankatu 2, Helsinki) Viron itsenäisyyspäivänä 24.2. klo 17. Konsertti on ilmainen.
Artikkeli ilmestyi viro.nyt-lehden numerossa 1-2024. Suomennos: Kirsi Bongwirnso.
