Tallinnan Suomi-koulu pyörittää kielikerhoa suomalaislapsille ja -nuorille. Toiminta on tarkoitettu Viron pääkaupunkiseudulla asuville lapsille, jotka eivät käy koulua suomeksi. Suurin osa lapsista tulee monikielisistä perheistä.
Anniina Ljokkoi
”Kukas tietää, mikä viikonpäivä tänään on?” Suomi-koulun pienempien ryhmän opettaja Sanna Korpi kysyy.
Keskiviikko, kuuluu monesta suusta. Seitsemän viikonpäivän rimpsu on silti hyvä kerrata leikin ja kirjoitusharjoituksen avulla.
Ryhmän nuorin, juuri seitsemän vuotta täyttänyt Werner on päiväkodissa oppinut loogisen kuuloiset vironkieliset viikonpäivät: ensimmäisenä tulee esmaspäev, sitten teisipäev, kolmapäev ja neljapäev. Mutta mikä on reede? Ja miten nämä mieltäisi yhteen maanantain ja tiistain kanssa?
Suomi-koulun tavoitteena on auttaa Wernerin kaltaisia kaksi- tai monikielisiä suomalaislapsia vahvistamaan suomen kieltään. Pienempien ryhmä eli ”suomikerho” kokoontuu kerran viikossa Tallinnan suomalaisen koulun kodikkaissa tiloissa ja tarjoaa lapsille mukavaa toimintaa ”omien joukossa”. Lukuvuonna 2021–2022 ryhmässä kävi kymmenisen 6–11-vuotiasta lasta.
Werner tulee suomenkielisestä kodista mutta käy vironkielistä päiväkotia ja on menossa virolaiseen kouluun. Eliaksen, kuten muutaman muunkin lapsen, kotikieliä ovat viro ja suomi. Sofia puhuu äitinsä kanssa venäjää, käy virolaista koulua ja on oppinut suomea suomalaiselta isältään. Milla ja Joonas puhuvat suomea, viroa, kiinaa ja englantia, ja perhe on muuttamassa Australiaan äidin työn vuoksi.
Laulu on luonteva tapa käyttää kieltä
Opettaja Sanna Korpi on lempeällä olemuksellaan luonut ryhmään ilmapiirin, jossa lapset uskaltavat käyttää suomea.
”Välillä saattaa mennä sanajärjestys nurinkurin ja sanat sekaisin, niin että syntyy hassuja sanoja, mutta se on aivan ymmärrettävää”, Sanna kertoo.
Lapset itse tuskin huomaavat käyttävänsä suomea ja viroa osin sekaisin, sillä se on heille arkipäivää. Eikä kielikerhossa huomauteta kielivirheistä.
”Halusin, että lapset kommunikoivat keskenään erilaisten harjoitteiden, leikkien ja musiikin kautta. Pointtina on nimenomaan tekemisen kautta oppiminen. Aluksi tutustuimme toisiimme erilaisten ryhmäytymisleikkien avulla.”
Pienempien ryhmässä on vuoden aikana harjoiteltu paitsi viikonpäiviä myös vuodenaikoja ja kuukausia, tutustuttu Kalevalaan ja sen hahmoihin, runouteen ja riimipareihin. Sanastoa on tullut monipuolisesti aina tunnesanoista vuotuisiin juhliin. Tunneilla on askarreltu, laulettu, soitettu ja luettu, ja kerran tunnilla kävi suomalainen kirjailija Ville Hytönen kertomassa lastenkirjoistaan. Suosittuja ovat olleet myös jalkapallopelit koulun takapihalla.
”Koin välillä haasteena kaikkien lasten ikään sopivien harjoitteiden keksimisen, koska lapsia oli esikouluikäisestä viidesluokkalaisiin. Onnekseni kaikki lapset osasivat lukea ja kirjoittaa, joten se helpotti tuntien suunnittelua paljon”, Sanna kertoo.
Laulutaiteen maisterintutkinto Tallinnasta
Sanna Korvella on ryhmänohjaukseen vankka pedagoginen tausta. Hän on valmistunut vuonna 2020 Oulun yliopistosta musiikkikasvatuksen maisteriksi ja luokanopettajaksi. Lisäksi hänellä on klassisen laulun pedagogin tutkinto Oulun ammattikorkeakoulusta. Tänä keväänä hän valmistui vielä laulutaiteen maisteriksi Viron musiikki- ja teatteriakatemiasta.
Kaksivuotinen laulun opiskelu Tallinnassa on avannut Sannalle ikkunan virolaiseen kulttuuriin.
”Musiikin arvostus on Virossa aivan toista luokkaa kuin Suomessa. Kansallisoopperassa on yleisöä vauvasta vaariin, ja etenkin balettiesityksissä olen nähnyt paljon lapsia. Näin taataan se, että lapset tulevat vielä uudestaankin teatteriin nauttimaan taiteesta, ja se kantaa pitkälle aikuisikään.”
Kesätyön Sanna Korpi on saanut Savonlinnan oopperajuhlien kuorosta. Syksyllä hän haluaa palata Tallinnaan sillä kertaa lomareissulle. Musiikkituristeja hän rohkaisee menemään Vanhankaupungin ulkopuolelle.
”Yleensä vähän syrjemmällä paikallinen musiikkikulttuuri tulee paremmin esiin kuin turistikohteissa.”
Suomi-koulun kieliryhmät jatkavat syksyllä
Suomi-koulu jatkaa toimintaansa syksyllä. Pienempien ryhmän opettajana aloittaa Anna Smolander ja isompien ryhmään on opettaja haussa.
Suomi-koulun takana on aktiivinen yhdistys MTÜ Tallinna Soome-kool, jota pyörittävät Kaja Kunnas, Silja Hurskainen ja Anna Smolander. Suomi-koulu aloitti toimintansa Tallinnassa vuonna 2012. Vapaaehtoistyön motivaattorina oli omien kaksikielisten lasten suomen kielen vahvistaminen. Rahoitus ryhmien toimintaan ja opettajien pieneen korvaukseen tulee Suomi-seura ry:ltä ja lukukausimaksuista.
Suomi-koulu ei nimestään huolimatta kuulu Tallinnan suomalaisen koulun piiriin, joskin koulu tarjoaa kielikerhoille tiloja. Tietoa Suomi-koulun toiminnasta saa kotisivulta osoitteesta tallinnansuomikoulu.wordpress.com ja Facebook-sivulta Tallinnan suomalainen kielikoulu.
