Itäinen Viro on monipuolinen yhdistelmä meriluontoa, rantajyrkänteitä ja erämaita. Luontoon pääsee parhaiten tutustumaan maakunnan lukuisilla luontopoluilla ja retkeilyalueilla.
Mikko Virta
Itä-Virun maakunnan luontoa hallitsee neljä täysin erilaista ympäristöä: Euroopan viidenneksi suurin järvi Peipsijärvi, Viron korkein ja pisin yhtenäinen rantajyrkänne Ontika, järvien kirjavoima Kurtnan alue ja suuret erämaat soineen Alutagusella. Niinpä samalla reissulla voikin kokea erilaisia luontoelämyksiä meriluonnosta erämaapatikointiin.
Vaikka Itä-Virumaa tunnetaan myös teollisuudestaan, muun muassa öljyliuskeen louhinnasta, ovat lukuisat suojelualueet tärkeiden luontoympäristöjen turvana. Itä-Virumaalla on monia vanhoja luonnonsuojelualueita, muun muassa Viron vanhin soidensuojelualue. Maakunnasta noin kolmannes on suojeltu.
Itä-Virumaalla elää monia harvinaisia lintu- ja nisäkäslajeja. Maakunnan metsissä viihtyvät niin metsot kuin liito-oravatkin. Soilla sen sijaan elelee monia pohjoisesta tuttuja lintulajeja ja suurilla erämaa-alueilla karhuja, susia ja ilveksiä.
Retkeilijää varten maakuntaan on perustettu runsaasti RMK:n eli Viron metsähallituksen luontoreittejä ja telttailualueita. Niistä suurin osa sijaitsee Alutagusen kansallispuistossa ja Kauksin seudulla.
Kymmenen kiinnostavaa luontokohdetta Itä-Virumaalla
1. Ontikan rantajyrkänne
Huima, upea, mahtava – näillä sanoilla voisi kuvailla Itä-Virumaan rannikolla kohoavaa Ontikan rantajyrkännettä. Sakasta Toilaan kulkeva kalkkikivijyrkänne on Ontikan kohdalla korkeimmillaan. Siellä Viron korkein rantajyrkänne kohoaa noin 57 metrin korkeuteen.
Rantajyrkännettä kannattaa pysähtyä ihailemaan Toilaan vievän rantatien varrelta. Siellä avautuu henkeäsalpaavan hienoja maisemia Suomenlahdelle. Hyvällä säällä voi löytää Tytärsaaren ja Suursaaren majesteettiset hahmot horisontista. Komeaa rantajyrkännettä voi ihailla myös Päiten kohdalla. Muista olla varovainen jyrkänteen reunan lähellä!
Ontika on osa Ruotsin Öölannista alkavaa Baltian klinttiä, joka kulkee Viron kautta Laatokan suuntaan.
2. Valasten putous
Valaste on varmasti yksi Viron suosituimmista luonnonnähtävyyksistä, eikä ihme. Viron korkein vesiputous on näkemisen arvoinen mihin aikaan vuodesta tahansa. Korkeutta putouksella on peräti 30 metriä.
Kesällä vettä voi putouksessa olla tosin niukasti, mutta kannattaa silti kävellä jyrkänteeltä alas vievät portaat. Samalla voi ihailla kalkkikiviseinämää ja sen eri aikakausien kerrostumia. Jyrkänteen alla kasvava metsä on kuin pohjolan viidakko, jossa kasvaa vanhoja tammia, jalavia ja vaahteroita suurten kotkansiipien keskellä. Valasten luontopolku kulkee pitkin merenrantaa ja metsiä ja nousee takaisin ylös rantajyrkänteen päälle. Pituutta polulla on 1,5 kilometriä.
Valaste on Viron korkein vesiputous. Se syntyi aikoinaan kuivatusojan rakentamisen seurauksena.
3. Orun puisto
Toilan Orun puistossa tunnelma on kuin metsän sylissä. Taivasta kohti kurottavat kolmesataa vuotta vanhat ikihongat. Niiden katveessa voi mietiskellä, mitä kaikkea ne ovat nähneet. Alhaalla laaksossa Pühajõgi kiemurtelee vehmaan lehdon keskellä. Oru on yksi Viron suurimmista ja monipuolisimmista puistoista. Sen alueella kasvaa noin 260 puu- ja pensaslajia.
Laakson itärinteen kaunis puisto on peruja 1800-luvulta. Täällä sijaitsi presidentti Konstantin Pätsin kesähuvila, joka tuhoutui toisessa maailmansodassa. Hulppeasta historiasta muistuttavat upeat istutukset, suihkulähteet ja patsaat. Puistolla on kiinnostava yhteys myös Suomeen, nimittäin presidentti Svinhufvud vieraili Toilassa vuonna 1936 Konstantin Pätsin luona.
4. Sakan jyrkänne ja klinttimetsä
Sakan kartanon suuntaan kannattaa ehdottomasti poiketa. Kartanohotellin pihapiirissä on näkötorni, josta voi ihailla maisemia kauas Suomenlahdelle. Hyvällä säällä ulapalla näkyy kolme Suomelle ennen toista maailmansotaa kuulunutta saarta: Suursaari, Pien-Tytärsaari ja Tytärsaari. Matkaa Suursaareen on Viron rannikolta noin 65 kilometriä.
Sakasta pääsee portaikkoa pitkin alas merenrantaan. Jyrkänteen reunalta alas mutkittelevat portaat sukeltavat rehevän rantalehdon halki. Jyrkänteen alla oleva metsä on saanut kasvaa rauhassa, koska metsätyökoneet eivät sinne pääse. Niinpä vanhat tammet, vaahterat ja jalavat ovat kookkaita, samoin kuin joka puolella kasvavat saniaiset. Tällainen klinttimetsä on yksi Viron vanhimmista ja ainutlaatuisimmista metsätyypeistä.
5. Narva-Jõesuu ja Udria
Narva-Jõesuussa hiekkaranta on vallannut lähes kymmenen kilometrin rantakaistaleen. Pikkukaupunki onkin yksi Viron tärkeimmistä rantalomakohteista. Narva-Jõesuun viehättävyyttä lisäävät kaupungin puistomaisuus ja kauniit puiset huvilat. Kaupunki on täydellinen ulkoilukohde mihin vuodenaikaan tahansa.
Kivenheiton päässä Narva-Jõesuun hiekkarannoista on Udrian suojelualue, joka on tunnettu etenkin kivipellostaan eli pirunpellostaan. Udriassa on myös pätkä rantajyrkännettä, jonka luona kasvaa arvokasta lehtoa.
Udria on merkittävä paikka myös sotahistoriallisesti. Juuri Udriassa rantautui Viron vapaussodan aikaan vuoden 1919 tammikuussa virolaisten ja suomalaisten sotilaiden joukko, joka onnistui vapauttamaan Narvan kaupungin venäläisten hallinnasta.
6. Kurtnan järvet
On aika yllättävää, että juuri Itä-Virumaalla on Viron järvirikkain seutu. Niin se kuitenkin on. Kurtnassa on järviä 30 neliökilometrin alueella yli 40. Suurin järvistä on Konsujärvi ja syvin Räätsmajärvi. Viehättävä järvien kirjoma seutu on suosittu retkeilykohde, alueella riittääkin kävijöitä etenkin kesäaikaan. Retkeilijöiden suosimia kohteita ovat muun muassa Liivjärvi, Ahnejärvi ja Martiskajärvi.
Kurtnan luontoon voi tutustua muun muassa yhdeksän kilometrin pituisella Kurtnan luontopolulla, joka kulkee 11 järven kautta. Alueella on myös RMK:n eli Viron metsähallituksen ylläpitämiä nuotiopaikkoja ja telttailualueita. Kurtnan järvialue kuuluu Alutagusen kansallispuistoon.
7. Kauksin hiekkaranta
Ei ehkä ole yllätys, että myös Viron pisin hiekkaranta sijaitsee luontoennätyksistään tunnetulla Itä-Virumaalla. Kauksista alkavalla hiekkarannalla on pituutta yli 30 kilometriä. Oikeastaan koko Peipsijärven pohjoisranta on upeaa valkoista hiekkarantaa. Kauksissa onkin täydelliset puitteet rantalomaan. Rantapromenadilta voi ihailla aavaa, sinistä Peipsijärveä, joka on Euroopan viidenneksi suurin lajissaan. Ei siis ihme, että sitä katsellessa tulee tunne, että on pikemminkin meren kuin järven rannalla.
Kauksin luontoon voi tutustua luontopolulla, joka kulkee rantamännikössä ja Kauksiojan varrella. Kauksissa on myös Alutagusen kansallispuiston luontokeskus.
RMK:n ylläpitämillä telttailualueilla voi yöpyä ilmaiseksi tai käydä paistamassa makkarat nuotiopaikalla. Kauksi on todella suosittu kohde etenkin kesäaikaan. Siellä sijaitsee myös yksi suurimmista RMK:n telttailualueista.
8. Vasknarva ja Smolnitsan dyynit
Narvajoen ja Peipsijärven yhtymäkohdassa sijaitseva Vasknarva on monelta virolaiseltakin vielä näkemättä. Tunnelma vanhassa venäläisten asuttamassa kylässä on ainutlaatuinen. Sipulikupolinen kirkko ja Vasknarvan linnan rauniot muistuttavat menneistä ajoista.
Läheinen Struugan luhta on osa Alutagusen kansallispuistoa. Luhdan linnustoon kuuluvat muun muassa heinäkurpat, mustatiirat ja kaulushaikarat. Linnuista kiinnostuneen kannattaa muutenkin olla jokisuistossa tarkkana.
Vasknarvan lähellä Peipsijärven rannalla sijaitseva Smolnitsa on kuuluisa hiekkadyyneistään, jotka kohoavat jopa kymmeneen metriin. Täällä rantaelämä on rauhallisempaa kuin Kauksissa.
9. Iisakun torni ja metsä
Keskellä erämaan metsiä sijaitsee Iisakun eli Täriveren mäki, jonka huipulla kohoaa 28 metriä korkea näkötorni. Tornin huipulta kelpaa katsella ympärillä levittäytyviä metsäisiä maisemia. Kauempana häämöttää myös Kuremäen luostarin tornit ja Peipsijärvi.
Tornin lähellä kasvaa monipuolinen vanha metsä, jossa elelee muun muassa liito-oravia. Tornin yhteydessä on piknikkatos ja läheisissä metsissä kulkee ulkoilureittejä.
10. Alutagusen kansallispuisto
Alutaguse on Viron kuudes kansallispuisto, joka perustettiin vuonna 2018 Itä-Virun maakuntaan. Alutagusen kansallispuisto on siitä mielenkiintoinen alue, että koskemattomien erämaa-alueiden lisäksi sieltä löytyy myös tammimetsiä, luhtia ja Viron pisin hiekkaranta dyyneineen. Yli puolet kansallispuiston alueesta on suota ja yli 40 prosenttia metsää. Kansallispuiston alueella sijaitsevat Puhatu, Muraka ja Agusalu ovat Viron suurimpia suoalueita. Suoluontoon voi tutustua muun muassa Kotkan ja Selisoon luontopoluilla.
Alutagusen metsät ovat osa Siperiaan asti kulkevaa havumetsävyöhykettä, niinpä sitä on kutsuttu myös Viron Siperiaksi. Kasvilajistossa on runsaasti kämmeköitä, muun muassa suovalkku, baltiantoukokämmekkä ja lehtoneidonvaippa.
Kansallispuistossa on monipuoliset retkeilymahdollisuudet. Suosittua retkeilyseutua on muun muassa Kurtnan järvialue. Kansallispuiston kautta kulkee Viron metsähallituksen eli RMK:n vaellusreitti, joka alkaa Matsalun Penijõelta ja päättyy Peipsijärven pohjoisrannalle Kauksiin. Pituutta reitillä on yhteensä 611 kilometriä.
Alutagusen alueella pesii monia harvinaisia lintulajeja, kuten mustahaikaroita, riekkoja, maakotkia ja lapinpöllöjä. Suurilla erämaa-alueilla viihtyvät myös karhut, sudet ja ilvekset.
Vasknarvasta pohjoiseen vievän tien päässä on Porunin suojelualue, joka kuuluu myös Alutagusen kansallispuistoon. Porunin aarniometsän aarteita ovat yli parisataa vuotta vanhat lehmukset. Metsään voi tutustua kymmenen kilometriä pitkällä luontopolulla.
Ennätysten Itä-Virumaa
Tarton yliopiston maantieteen laitoksen pari vuotta sitten tekemän selvityksen mukaan Itä-Virumaalla on useita luontoon liittyviä ennätyksiä. Tässä on niistä muutamia:
· Peipsijärven pohjoisrannalla on Viron pisin hiekkaranta, jolla on pituutta 32 kilometriä.
· Narva-Jõesuussa on yksi pisimmistä meren rannalla sijaitsevista hiekkarannoista. Pituutta sillä on 9,5 kilometriä.
· Viron korkein rantajyrkänne on Ontika, jolla on korkeutta noin 57 metriä.
· Viron järvirikkain alue on Kurtnassa.
· Alutagusen alueella on yksi Viron suurimmista suokokonaisuuksista.
· Viron korkein vesiputous on Valaste, korkeutta sillä on 30 metriä.
· Viron itäisin piste sijaitsee Narvan kaupungissa.
· Narvajoki on virtaamaltaan Viron suurin.
· Viron suurin tekojärvi on Narvan tekojärvi.
· Mäetagusella sijaitsee yksi Viron pohjoisimmista tammimetsistä.
· Viron luonnontilaisin metsätyyppi kasvaa rantajyrkänteen alla Sakan ja Toilan välillä.
