Vaaleista on tulossa pääministeri Kaja Kallaksen liberaalin reformipuolueen sekä konservatiivisen kansanpuolueen Ekren mittelö. Vaalien yllättäjäksi voi nousta Eesti 200 -puolue, jolla ei tällä hetkellä ole yhtään edustajaa parlamentissa.
Rain Kooli
Viron parlamentin riigikogun vaalit pidetään 5. maaliskuuta eli kuukautta ennen Suomen vastaavia vaaleja. Parlamentissa on 101 paikkaa, joista käydään kunnon kisa. Vaaleihin on ilmoitettu yhdeksän puolueen ehdokaslistat sekä yksitoista riippumatonta ehdokasta. Yhteensä ehdokkaita on 969 eli lähes kymmenen kutakin paikkaa kohti.
Viron vaalien erikoisuus Suomeen verrattuna on viiden prosentin äänikynnys: mikäli puolue tai ehdokas saa taakseen alle viisi prosenttia äänistä, parlamenttiin ei ole asiaa. Niinpä riigikogun ulkopuolella ovat esimerkiksi itsensä uudistusmieliseksi tulevaisuuspuolueeksi määritellyt Eesti 200 sekä vihreät (kannatus vuoden 2019 vaaleissa 4,4 ja 1,8 prosenttia).
Toinen erikoisuus näiden vaalien alla on perinteisen hallituksen ja opposition välisen eron sumentuminen. Viron hallituksen kokoonpano on nimittäin vaihtunut päättyvällä vaalikaudella kahdesti. Kaikki parlamenttipuolueet ovat ehtineet olla neljän vuoden aikana sekä oppositiossa että hallituksessa, mikä tekee muiden puolueiden kritisoimisesta hankalampaa.
Niinpä Eesti 200 -puolue on onnistunut markkinoimaan itseään vaihtoehtona ”vanhoille” puolueille niin tehokkaasti, että tällä kertaa parlamentin ovet saattavat aueta. Mikäli se kykenee realisoimaan nykyisen kymmenen prosentin kannatuksensa, äänikynnys ylittyy.
Leipää ja ohjuksia
Vuoden 2023 vaalien pääteemoja ei tarvitse kaukaa hakea ainakaan kenenkään sellaisen, joka on seurannut uutisia kuluneen vuoden aikana.
Kuluttajahintojen vuosimuutos (19,4 prosenttia) on ollut pienten markkinoiden Virossa Euroopan kärkeä, joten inflaatio, ostovoiman kasvattaminen ja energian hinnan alentaminen hallitsevat puolueiden vaaliohjelmia. Toinen pääaiheista on turvallisuus, jonka tärkeyttä Ukrainan sodan jatkuminen aina vain alleviivaa.
Virossa vallitsee melkoinen yksimielisyys sen suhteen, että kansalaisten toimeentulo on vähintään yhtä tärkeä osa turvallisuutta kuin asejärjestelmät.
Jopa markkinaliberaali reformipuolue lähtee vaaleihin lupaamalla virolaisille eläkeläisille 67 prosentin eläkkeennousua seuraavan vaalikauden aikana. Toteutuessaan lupaus tarkoittaisi keskimäärin noin 600 euron eläkkeen nousemista tuhanteen euroon. Samalla linjalla ovat myös keskustapuolue, Eesti 200 ja sosiaalidemokraatit. Konservatiivinen kansanpuolue Ekre maksaisi eläkeläisille inflaation vaikutusten tasaamiseksi vuosittain yhden ylimääräisen eläkkeen.
Palkansaajia puolueet kosiskelevat verohelpotuksilla, lapsilisien korotuksilla sekä erilaisilla energian hintatuilla. Keskusta on kirjannut vaaliohjelmaansa myös lupauksen perustulon pilottihankkeen järjestämisestä joissakin kunnissa. Ekre lähtee vaaleihin hinnat alas -teemalla. Sen puheenjohtajan Martin Helmen mukaan esimerkiksi sähköä voisi myydä kuluttajille kolmella sentillä kilowattitunnilta – samalla sähkön pörssihinta on huidellut yli kaksikymmenkertaisissa luvuissa.
Verotus uusiksi, mutta miten?
Virolaista verojärjestelmää on totuttu pitämään Suomessa helppona ja yksinkertaisena: kaikille sama 20 prosentin tasavero, jota ei makseta erikseen säädetyltä verottomalta määrältä.
Tosiasiassa verotuksessa on jo vuodesta 2018 lähtien ollut muutama mutka. Tuolloin uudistetun verojärjestelmän mukaan verottoman tulon määrä alkaa pienentyä, mikäli henkilön tulot ylittävät 1 200 euroa kuukaudessa ja katoaa kokonaan 2 100 euron kohdalla.
Eli käytännössä verotukseen on kirjoitettu pieni progressio, joka on viime aikoina saanut kovaa kritiikkiä. Lakiin kirjatut tulorajat nimittäin syövät inflaation takia jo pieni- ja keskituloisten toimeentuloa.
Reformipuolue haluaisi nyt suoristaa mutkat eli poistaa verovapaan tulon rajoitukset kokonaan ja palauttaa kaikille samanlaisen käytännön. Keskusta puolestaan siirtäisi portaan muualle: se korottaisi yli kaksi kertaa keskitulojen verran eli yli 3 400 euroa tienaavien veroprosentin 30:een. Sosiaalidemokraatit tekisivät samoin, ero on vain yksityiskohdissa: 3 000 euroa ylittävien tulojen veroprosentti olisi 28.
Myös Ekre vastustaa verotuksen portaita, toinen konservatiivinen virolaispuolue Isänmaa sen sijaan ei. Eesti 200 puolestaan alentaisi sekä palkansaajien että yrittäjien veroja, mutta lisäisi varallisuusveroja.
Eesti 200 -puolueen vaaliohjelma pyrkii muutenkin erottumaan muista korostamalla ”pikkaa plaania” eli pidemmän tähtäimen suunnitelmaa. Puolue katsoo yhden vaalikauden sijaan viidentoista vuoden päähän ja aikoo puhutella varsinkin rationaalisesti ja tietopohjaisesti ajattelevia virolaisia.
Puolustukseen rahaa kaikilta
Turvallisuus ja maanpuolustus ovat aihealue, josta virolaisten puolueiden on näissä vaaleissa mahdotonta saada aikaan kunnon ottelua.
Puolustusmenot pidetään yksimielisesti vähintään kolmessa prosentissa bruttokansantuotteesta. Hankintalistalla ovat muun muassa keskipitkän kantaman ilmatorjuntajärjestelmät, rannikkopuolustusjärjestelmät sekä Ukrainan sodassa mainetta niittäneet HIMARS-raketinheitinjärjestelmät.
Sen sijaan puolueiden energiapolitiikassa on jonkin verran eroja. Reformipuolue, Eesti 200, sosiaalidemokraatit ja vihreät korostavat lähinnä uusiutuvaa energiaa ja vihersiirtymää. Varsinkin Ekre, keskusta ja Isänmaa katsovat myös palavankiven laitosten suuntaan halvan sähkön lähteenä.
Konservatiivit edistäisivät syntyvyyttä
Ekre ja Isänmaa ovat sisällyttäneet vaaliohjelmiinsa useita kohtia, jotka sitovat kansalaisten toimeentulon lasten määrään. Hallituspuolueena Isänmaa on profiloitunut syntyvyyden edistäjänä Ekreä näkyvämmin, mutta perusajatus on kummallakin yhteinen: virolaisiin perheisiin tarvitaan enemmän lapsia.
Puolueet muun muassa lisäisivät tulonsaajien verotuksen lapsivähennystä merkittävästi. Ekre tarjoaa lisäksi myös asuntolainan mitätöintiä neljänneksen verran jokaisesta lapsesta. Eläkeläisten kohdalla puolestaan korotettaisiin nyt jo käytössä olevaa indeksiä, joka nostaa eläkkeitä sen perusteella, montako lasta eläkkeensaaja on elämänsä aikana saanut.
Suuri vastakkainasettelu
Vaalien ennakkosuosikki on tuoreimpien kannatuskyselyjen mukaan pääministeri Kaja Kallaksen reformipuolue. Kallas on saanut paljon näkyvyyttä Ukrainan sodan aikaisena vahvana johtajana, ja hänen henkilökohtainen suosionsa on vetänyt ylöspäin myös puolueen suosion.
Säätämällä pikavauhtia sähkön ja kaasun yksityisille kuluttajahinnoille hintakaton Kallas jarrutti myös energian hintakriisin käyttöä lyömäaseena puoluettaan vastaan.
Reformipuolueen kannatus oli tammikuun puolivälissä 28–32 prosenttia, toisella sijalla olevan Ekren 21–23 prosenttia. Juuri näiden kahden välillä nähtäneen vuoden 2023 riigikogun vaalien suurin vastakkainasettelu. Puolueet edustavat varsinkin arvokysymyksissä melko lailla äärilaitoja.
”Edustamme kahta Viron kannalta täysin vastakkaista suuntaa: vapaata ja avattua yhteiskuntaa tai sisäänpäin kääntynyttä, yksinäistä ja yrmeää pienvaltiota”, pääministeri ja puoluejohtaja Kaja Kallas sanoi puoluekokouksessa tammikuun puolivälissä.
”Meidän tehtävämme on pelastaa Viro liberaalien hävitykseltä. Haluamme rakentaa Virosta hyvinvoivan ja turvallisen kansallisvaltion, heidän johdollaan saamme monikulttuurisen, köyhän, kahtia jakautuneen, rikollisen ja korruptoituneen Viron, joka on eurofederaation provinssi”, Ekren puheenjohtaja Martin Helme puolestaan julisti viikkoa aikaisemmin puolueensa talvijuhlassa.
Keskustaa kannatti tammikuun puolivälissä 17–18 prosenttia äänestäjistä, Eesti 200:aa 10–11, sosiaalidemokraatteja 8–10, Isänmaata 7 ja vihreitä 2–3 prosenttia.
Kirjoittaja on Ylen Viron-toimittaja ja Turun Sanomien kolumnisti.
Artikkeli ilmestyi viro.nyt-lehdessä 1-2023.
